sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Vähän puutostiloista


Jaajaa.. Eilinen.. 

Puol kasin maissa lähdetään Miikan luo alottelemaan. Mulla meinaa mennot hermot jo ennen lähtöä, laitan kenkiä jalkaani, mutta valitsen tietysti mun Demonian solkisaappaat ja niissä kestää. Kun saavun jo myöhässä pyörävarastoon, Anniina soittaa missä mä olen. En viitti käydä kaupassa enää, koska mun laukkuun ei mahdu mitään ylimäärästä enää, eikä mulla ole pahemmin rahaakaan. Mulla tulee ongelmaa pyörän kanssa ja luonnollisesti unohdin sytkärikin kotiin.

Noh.. lähdetään kuitenkin Miikalle. Sieltä varttia vaille 9 lähdettiin polkemaan kunnon opiskelijapirskeisiin, jossa odottaa melkein koko luokka ja luokkalaisten seurustelukumppanit ja pari muuta. Eli aiiika monta meitä on ja möykkä on aika kauhea ajoittain. Varsinkin, kun joku tulee aina yhtäkkiä huutamaan sun korvan vieressä jollekin jotakin.. Olen vain lähinnä .."Damn, my ears"..

En oikeen ole mitenkään kauheassa bilefiiliksessä, koska osa jengistä on juonut jo kuus tuntia ennen kun me tänne tultiin, joten mä olen hieman alanosteessa niihin verrattuna.. Muutenkin mulla oli lähtiessä jo aika huono olo, verensokeri tosi alhaalla, vaikka yritin kotona tankata vaikka mitä. 2 kananmunaa, vähän nuudeleita (alan olla jo kypsä nuudeleihin.. vetelin niitä joskus vaikka kuinka, kun niissä on niin vähän kaloreita), yhen leipäsiivun (ku leipäki oli tietty loppu) johon tungin kaikkea vaan jääkaapista päälle ja makaronia..


Otin Anskun pyörän lainaan.  Varttia yli 10 lähdetään koko luokka ja muu konkkaronkka kohti keskustaa. Pyöräillään kaupunkiin (tuuli tuivertaa ihanasti hiuksissa ja vasta satanut sade saa maan ja luonnon tuoksumaan totaalisen kesältä) ja mennään Passioniin yksille oottelemaan, kun muut saapuu taksilla ja kävellen keskustaan.

Multa kysytään ovella paperit, tilaan päärynäsiideriä (3,70 e) tiskiltä mieheltä, joka sanoo mulle hymyillen "moi". Etsitään terassilta paikka, kuivataan parhaamme mukaan märät tuolit ja istahdetaan alas juttelemaan koulusta, paskanpuhujista ynnä muusta niin mielenkiintoisesta. Ramppaan vessassa (joiden ovissa ei ole kylttiä kumpi vessa on miesten tai naisten, joten kaikki käy niissä sekaisin.. ne silti tunnistaa hajusta ja että miesten vessassa on pisuaarit.. silti miehet eksyy naisten vessaan ja mun viereisessä kopissa nainen valittaa juuri lähteneelle miehelle, kuinka se on kussut pitkin poikin.. mun kopin ovi ei mene kiinni ja ilmoitan läsnäolijoille, ettei kurki sinne mun ollessa asioillani). Siinä Passionissa sitten menee noin tunti, kun Anniina saapuu paikalle ja rampataan pitkin toria. 


Käyn moikkaamassa Miiaa Cocossa, kun Ansku  odottaa ruokiaan Hesessä. En oikeen pysty olemaan Hesessä sisällä, kun torin Hesessä on toooosi laiha myyjä (vessahätäkin yllätti). Siis yks laihimmista mitä oon koskaan nähnyt livenä. Olisin varmaan saanut lyhyine sorminenikin sormet sen käden ympärille.. niin laiha se oli. Siis miten se pysyy vielä hengissä? Miten kukaan antaa sen kävellä vapaana noin? Sen täytyy olla syömishäiriöinen, ei kukaan voi olla niin laiha oikeasti. Huomasin jälleen, kuinka parantumassa mä olen, koska mun kävi vaan sääliksi sitä. Se näytti niin kuolleelta.. tai nimenomaan, että Kuolema seiso sen vieressä ja odotti sen potkasevan tyhjää millä sekunnilla hyvänsä. 

Ja kaikki se ruoka ympärillä.. teki mieli hypätä tiskin yli ja tunkea sen suuhun ruokaa ja toitottaa, sä pystyt siihen, sä pystyt elämään! No.. olinpa sitten ihan hiljaa. Sen kaulakin oli niin pitkä. Se näytti ihan balettitanssijalta. Niillä kuuluu olla sellanen "joutsenkaula".. Tosi, tosi häiritsevän laiha nainen. Sinne meni jälleen mun pienetkin läskituntemukset, kun ajattelin vain, että mä en koskaan tahdo olla noin laiha, että ihmiset kuiskii ja säälii mua Se ei ole oikeasti mitään kateuteen viittaavaakaan.. Ainoat jotka kadehtii laihoja, on toiset syömishäiriöiset. Sairaat ruokkii sairaita. Sairasta.


Kotiin lähden polkemaan varttia.. (aina varttia xD) vaille yksi, koska en selkeästikään ole tulossa humalaan ja menokaan ei ole mitenkään hurjaa.. alan kaipaamaan Jania, joka nukkuu kotona lämpimän peiton alla. Pyörä natisee ja sen natina tuntuu kantavan tosi pitkälle. Poljen tasaisesti ja mietin vain, että olen pian kotona.

Mua alkaa hieman ahdistaa, koska keskustasta kotiin päin ei ole lainkaan katulamppuja palamassa ja en näe kunnolla eteeni. Yhtäkkiä on tullutkin aivan pimeää, vaikka kymmeneltäkin oli vielä täysin valosaa. Pyörän natina ja naksutus kuulostaa hieman kellon tikitykseltä ja mua hymyilyttää. Silti en saa päästäni pois erästä ihmistä, joka tuntuu jatkuvasti pettävän mun odotukseni. Nykyään mä haluan ympärilleni vain sellaisia ihmisia, joihin tiedän voivani täysin luottaa. En jaksa tuhlata aikaani ja vähäisiä voimiani muiden paasaukseen ja huolehtimiseen, turhan päiten. 

<3

 Kotiin päästessäni olen jo tosi stressaantunut ja käyn vielä koneella ennen kuin menen nukkumaan. Jani herää ja tulee käymään tupakalla, kun se vain ilmestyy yhtäkkiä taakseni, säikähdän ja kiljaisen. Menen pesemään meikit ja kömmin tyytyväisenä Janin viereen. Se laittaa hellästi käden mun ympärille ja niin me maataan hiljaa yhteen hengittäen, käsi kädessä. Jani tuntuu ihanan lämpimältä, kun mä olen just jäätynyt ulkona viimassa. En meinaa saada unta ja päässä pyörii.

Mun on pakko käydä tarkistamassa onko kahvinkeitin päällä. No ei ole. Palaan takaisin sänkyyn. En saa vieläkään unta. Alan ajattelemaan kaikkea mitä pitäisi tehdä ja kuinka rahaton taas olen. Miksi ruoka on niin kallista? Ja taas ajattelen ruokaa ja Miaa.. En tahdo. Pakotan itseni rauhalliseksi ja kuuntelemaan Janin tasaista hengitystä. Nukahdan ahdisteltuani noin tunnin. Herään pitkin yötä siihen, kun käteni on aivan puutuneet. En silti ole nukkunut niiden päällä, mietin mikä niissä on vikana ja nukahdan jälleen.


Aamulla herään, kun Jani herää. Käteni tuntuu edelleen puutuneilta.. ja on kauhea nälkäkin. Nousen ylös, käyn vessassa, laitan mekon päälleni ja meen laittamaan itselleni aamupuuroa. Laitan puurooni hieman sokeria, otan lasiin viileää vettä ja raahaudun väsyneenä, niska jumissa ja sormet puutuneena koneelle katsomaan onko missään tapahtuntu mitään erikoista. Päätän ottaa selvää mistä puutumiseni jothuu. Varmaan jostain puutoksesta taas. Jaaha.. mulla on B12 vitamiinin puutos.. Menen keittiöön hakemaan samantien lasiini maitoa.

Wikipediasta löysin helposti oireista mikä mulla on:

"Puutos aiheuttaa mm. megaloblastista anemiaa, jota kutsutaan myös pernisioosiksi anemiaksi. Puutoksen eräs alkuoire voi olla kihelmöinti ja tunnottomuus ääreishermostossa kuten sormenpäissä. Pidempiaikainen B12-vitamiinin puutos johtaa peruuttamattomiin vaurioihin elimistössä"

/Leena

Eli jos jollakin on samanlaisia oireita, niin syömään vaan B 12 vitamiinia tai sitten jos se ei tunnu auttavan niin lääkäriin, koska sitten voi olla jokin imeytymishäiriö. Rauta auttaa kans anemiaan, eli jos tälläistä tulee esim. menkkojen aikana tai olet tosi väsynyt, niin sulla voi olla anemia. Ja tästä taas huomaa, että vaikka pääsis takaisin normaalipainoon, ja yrittäisi syödä monipuolisesti ja säänöllisesti, se ei silti estä tälläisten oireiden tulemista, eikä sitä, ettei ne ole terveellisiä pidemmän päälle.



Yleistä


B12-vitamiinilla eli kobalamiinilla (syanokobalamiinilla) on keskeinen tehtävä veren puna- ja valkosolujen muodostuksessa. Puutos aiheuttaa mm. anemiaa. B12-vitamiinia saa parhaiten eläinperäisestä ravinnosta, minkä vuoksi yksipuolista kasvisruokavaliota noudattavat voivat kärsiä B12-vitamiinin puutteesta. Esim. vegaaniäidin rintamaito ei aina turvaa imeväisen B12-vitamiinin tarvetta.

Vaikutus


Ihmisessä aktiiviset B12-vitamiinimuodot ovat hydroksikobalamiini, metyylikobalamiini ja adenosiinikobalamiini. Näitä voidaan kutsua B12-vitamiinikoentsyymeiksi. Bl2-vitamiini toimii koentsyyminä reaktioissa, jotka johtavat DNA-synteesiin, se osallistuu hermokudoksen toimintaan ja se on osallisena verenmuodostuksessa. B12-vitamiinin imeytyminen edellyttää mahalaukun seinämästä erittyvän ns. sisäisen tekijän läsnäoloa. Vitamiini muodostaa kompleksin mahan parietaalisolujen tuottaman intrinsic factor -proteiinin kanssa ja vitamiinikompleksi absorboituu ohutsuolessa.


B12-vitamiinien ja foolihapon aineenvaihdunta on kytkeytynyt toisiinsa, sillä B12-vitamiinia tarvitaan foolihapon muuttamiseksi elimistössä toimivaan muotoon. B12-vitamiini ja foolihappo ottavat osaa nukleotidien ja sitä kautta DNA:n synteesiin.





B12-vitamiinin tarve korostuu tietyissä erikoistilanteissa. Näitä ovat mm.:

  • laktoosi-intoleranssi
  • keliakia
  • raskaus
  • imetys
  • sairaus- ja toipilasaika (x)
  • stressi (x)
  • kova fyysinen rasitus (x)
  • yksipuolinen ravinto
  • pitkäaikainen paasto
  • dieetti ja laihdutuskuurit (x joo en ole syönyt taas ihan kunnolla.. Mia vittu!)
  • ehkäisypillerien käyttö (x)
  • runsas alkoholinkäyttö (nojoo tulihan sitä nyt tuossa juotua vähän)
  • epäsäännölliset elämäntavat (x)

Puutos


B12-vitamiinin puutos aiheuttaa anemiaa (mulla on ollut anemiaa aina ajoittain jo vuoooosia). B12-vitamiinin ravintolähteet ovat eräitä merikasveja lukuunottamatta eläinperäisiä, kuten liha-, kala-, kananmuna- ja maitotuotteet. Tämän vuoksi tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavat voivat kärsiä B12-vitamiinin puutteesta. Vegaaniäidin rintamaito ei aina turvaa imeväisen B12-vitamiinin tarvetta. Yleisimpiä syitä B12-vitamiinin puutteeseen ovat kuitenkin erilaiset imeytymishäiriöt ja sisäisen tekijän puutokset. Yleisin imeytymishäiriö johtuu mahalaukun solujen riittämättömästä kyvystä erittää ns. sisäistä tekijää eli intrinsic factoria, jota tarvitaan B12-vitamiinin imeytymistapahtumassa.


B12-vitamiinin tai foolihapon imeytymishäiriön yhteydessä DNA:n ja nukleotidien jakautuminen vilkastuu ja seurauksena voi olla megaloblastinen anemia, jossa verisolujen muodostuminen häiriintyy ja vereen tulee isoja varhaispunasoluja. Megaloblastisen anemian oireita ovat mm. kielen ja mahalaukun limakalvon surkastuminen ja hermostolliset oireet.

Lähde: 




2 kommenttia:

Ms Little Black Riding Hood kirjoitti...

Mullakin on joskus puutumusta raajoissa, mutta tuosta se ei voi johtua, mulla ei oo koskaan ollut anemiaa... sen sijaan epäilen kyseessä olevan lievä aspartaamimyrkytys, ehdottomasti suurin paheeni on jatkuva kevytkokiksen ja kevytmehujen juonti. Olen yrittänyt vähän rajoittaa, mutta ei tästä meinaa mitään tulla. :D Mutta toisaalta taas, kyseessä saattaa olla myös jokin lukko hartioitten alueella, jos veri ei pääse kunnolla kiertämään jumien takia saattaa myös tulla puutumusta... ennen kaikkea en tahdo murehtia turhaan näitä oireita, jotka ovat itselläni verrattain mitättömiä. ^^; Alan murehtimaan sitten jos pahenevat. :P Mutta näillä perusteilla saa ainakin vonguttua puolisolta hierontaa silloin tällöin. ;D

Leena kirjoitti...

Ms Little: Juu aspartaami ja muut lisäaineet voikin aiheuttaa tollasia.. Paras tapa päästä eroon oireista on tietenkin välttää tai lopettaa niiden käyttö kokonaan, koska niistä voi sitten kehittyä pahempia yliherkkyyksiä ja se ei oo kivaa =/ Ja kyllä täälläkin vongutaan sitä hierontaa toiselta puoliskolta xD