tiistai 21. joulukuuta 2010

Yule

Eli minä vietän joulua vähän eriaikaan kuin muut.. Päätinpä kopsata teille tekstiä Thuleian Tupa sivuilta, joissa on mun uskoni/tapani mukainen joulu kiteytetysti. Yleensä olen viettänyt joulua nimenomaan tänään, mutta koska sapattini ovat aika liukuvia (yleensä kolmella päivällä, eli tässä tapauksessa 21.-23 päivinä) vietän sitä vasta huomenna. Jani saa rahaa vasta huomenna ja ostaa mulle lahjan (lahjoja?) ja jouluruokaa, joten huomenna on paljon parempi tässä tapauksessa. :) Eli mä vähän kopsasin tietoja ja täytin paria kohtaa, tässä niille jotka ei tiedä näistä 

Yule (talvipäivänseisaus)
Keskitalven juhlapäivästä wiccat käyttävät vanhaa germaanista termiä yule. Ei paljon hoksnokkaa tarvita, jotta ymmärtää sanan tarkoittavan ihan samaa kuin kotoinen sanamme joulu. Yule-sanaa monet kuitenkin käyttävät korostaakseen eroa kristilliseen joulun juhlaan. Englannin kielessä näille juhlille on omat terminsä: Yule ja Christmas. Kristusmessu-suomennosta ei ole koskaan Suomessa käytetty, joten kaikki keskitalven juhlaperinteet ovat kulkeneet vanhalla joulu-nimellä.
Juhlaa vietetään talvipäivänseisauksena noin 21. joulukuuta. Talvipäivänseisausta on juhlittu joidenkin lähteiden mukaan ainakin 4000 vuotta. Skandinaviassa yulea juhlittiin alun perin tammikuun alussa tai joulukuun lopussa, mutta juliaanisen kalenterin syrjäyttäessä vanhan lunaarisen germaanisen kalenterin, löysi juhla nykyisen paikkansa.
Jumala syntyy talvipäivänseisauksena
Joulun juhlissa on keskeisenä teemana jumalan syntyminen. Antiikin kreikkalaiset juhlivat Mithran syntymää, kristityt Jeesuksen syntymäpäivää ja wiccat kunnioittavat samana ajankohtana suuren sarvipäisen metsästyksen ja hedelmällisyyden jumalan syntymää.
Wiccan jumalan syntymää symboloi talvipäivänseisauksena uudelleen syntyvä aurinko - onhan wiccan maskuliininen jumaluus myös auringon ja elämänvoiman jumala siinä missä jumalatar yhdistetään kuuhun. Traditionaalisessa wiccassa vuodenpuoliskoa edustava jumaluus vaihtuu; piikkipaatsamakuningas kuolee ja tammikuningas syntyy.
Talvipäivänseisauksen yö on vuoden pisin yö, mutta sitä seuraavasta aamusta alkaen päivänvalo on joka päivä piirun verran pidempi. Auringon ja hedelmällisyyden jumala on syntynyt ja hänen loistava valonsa herättelee kevättä kohti mentäessä luontoa jääpeitteen alta.
Perinteinen perhejuhla
Joulun perinteillä on lähes poikkeuksetta pitkä historia vanhoihin pakanallisiin juhliin, hedelmällisyys- ja uhririitteihin. Pakanalliset juuret on niin joulupukilla, joulukinkulla, piparkakulla, lahjoilla kuin joulukuusellakin. Nykypäivän luonnonuskovan onkin helppo muodostaa vanhoista perinteistä itselleen mieluisa joulunviettotapa.
Monet wiccat viettävät yulea perhepiirissä perhejuhlana, jossa korostuu kunkin suvun ja perheen omat traditiot. Jotkut juhlistavat uskonnollisesti yulea talvipäivänseisauksena covenin kanssa ja viettävät jouluaattona suvun kesken perhejuhlaa lahjoineen ja jouluruokineen. Covenissa rituaalin teemoina voi olla jumalan syntymän lisäksi jokaisen henkilökohtainen itsetutkiskelu ja transsimainen syventyminen alitajuntaan. Hyväntekeväisyys ja rauhan puolesta työskentely sopivat hyvin joulun henkeen.
Aineksia sapatin viettoon


Väritys kynttilöissä ja liinoissa:
punainen, vihreä, kulta, valkoinen, hopea

Tuoksu:
mänty, kuusi, seetri, kaneli, kardemumma

Alttarin ja kodin koristeita:
Kuusenoksat, ikivihreät havut, piparkakut ja piparkakkurakennelmat, joulukuusi, joulukranssit, olkipukit, omenat, appelsiinit neilikkakoristein, kynttilät, piikkipaatsama, misteli, joulukukat, pihalle: ulkosoihdut, jäälyhdyt, lyhteet

Juhla-aterialla tarjottavaa:
piparkakut, joulukinkku, juureslaatikot, sitrushedelmät, pähkinät, maustettu jouluolut ja siideri, glögi, hehkuviini, ohrapuuro, riisipuuro, joulun kalaruoat: lipeäkala, lohi tai hauki, mausteiset sillit, suklaiset konvehdit...


Puuhaa pyhäpäivälle
Perinteiset jouluajan toimet käyvät erinomaisesti tämän juhlan puuhiksi. Koko perheen voi valjastaa askartelemaan joulukoristeita. Wiccan symboliikka on kauniisti esillä kuusen latvassa viisisakaraisena tähtenä ja kuusen oksilla jumalattaren elämänvoimaa symboloivina omenina. Vanhoja joululauluja voi laulella ja sanoittaa itse uudelleen omaan maailmankuvaan sopiviksi.

Joulupaketteihin voi valmistaa omin käsin maagisia lahjoja. Kun sisarelle neuloo kaulaliinaa, voi sen värit valita symboloimaan mieluisia asioita ja joka kerroksella visualisoida, miten lanka kutoo villaiseen tekstuuriin maagisia ominaisuuksia. Metsän ja pihan eläimiä voi muistaa viljalyhteellä. Lapset ihastuvat erityisen paljon pieniin lahjoihin, joita valmistetaan talon haltijoille. Tontulle voi viedä pienen puurolautasen illalla porraspieleen tai saunaan.


Wiccan jouluhalko syntyy tekemällä kauniiseen halkoon aukot kolmelle kynttilälle. Kynttilöihin voi valita sapatin väreiksi punaisen, vihreän ja valkoisen tai auringon jumalan väreiksi vihreän, kullan ja mustan. Jumalattaren värisuora muodostuu valkoisesta, punaisesta ja mustasta kynttilästä. Esivanhempia voi muistaa omalla kynttilällä ja vierailemalla haudoilla. Juhlanvieton kohokohta on tietysti joulupukin tai tontun vierailu ja lahjojen avaaminen.

Jouluperinteiden pakanallinen alkuperä

Joulua voi kutsua koko kansan juhlaksi hyvällä sydämellä ja piparinmurut rinnuksilla. Juhla on sävyttynyt vuosituhansien aikana vanhoilla pakanallisilla talvipäivänseisaustavoilla ja myöhemmin kristillisillä perinteillä. Joulusta on moneksi. Jokainen voi löytää joulusta oman tähtensä, oli se sitten pentagrammi tai Beetlehemin tähti. Joulua on juhlittu Jeesuksen syntymäpäivänä n. 300-luvulta lähtien. Kuitenkin moni varhaisempi pakanallinen jumaluus on syntynyt keskitalvella, joka usein symboloi auringon syntyä ja voittoa talvesta. 

Kynttilät
Kynttilöitä käytettiin juhlavalaistuksena jo antiikin Roomassa, jossa niillä oli tärkeä merkitys juhlamenoissa. Suomessa joulukynttilät otettiin käyttöön 1800-luvulla. Talonpojilla oli tapana viedä joulukirkkoon kynttilä lahjaksi. Sen liekkiä pidettiin elämän ja kuolemattomuuden symbolina. Symboliikan juuret ulottavat kauemmaksi pakanallisiin uskomuksiin. Kynttilällä on pitkään ollut merkitys aurinkona ja valon symbolina maan päällä. Se on ollut tärkeä osa maagisia riittejä niin seremoniallisemman magian kuin yksinkertaisen kansanmagian parissa.
Pohjolassa joulukynttilöiden tali otettiin talteen kekrin aikoihin syysteurastusten yhteydessä. Vanhan kansa jätti jouluna kynttilän palamaan yöksi navettaan. Se toi valollaan suojauksen ja siunauksen eläimille ja ihmisille. Siunaus tuli tarpeeseen, sillä joulunaikaan uskottiin henkien liikkuvan ihmisten parissa. 

Misteli
Ulkomaisissa tv-sarjoissa ihmiset pussaavat, jos sattuvat kulkemaan yhtä aikaa mistelinoksan alta. Perinteen juuret ulottuvat Brittein saarille kelttiläiseen kulttuuriin ja druidien tapoihin. Heille misteli oli pyhä kasvi. Sen uskottiin parantavan sairauksia, toimivan vastamyrkkynä ja edistävän hedelmällisyyttä.
Jos noina aikoina sotajoukko kohtasi metsässä mistelin alla, tuli heidän solmia aselepo kuluvan päivän ajaksi. Tästä johtuen misteli symboloi yhä rauhaa, sovintoa ja rakkautta – ja sopiipa sen alla vaikka pusu moiskauttaa toisen suulle. (minulle misteli on mm. puhdistava ja suojaava yrtti)

Joulupuuro
Jouluna on tapa keittää riisipuuroa ja piilottaa siihen manteli. Mantelin löytäjä saa hyvää onnea tulevalle vuodelle tai esittää salaisen toiveen. Ennen vanhaan puurolautanen vietiin aina myös tallin, riihen tai saunatontulle. Tällä haluttiin muistaa ja kiittää tonttua, joka piti pihapiiristä huolen. Suomessa riisi on verrattain uusi tuontituote ja vanha perinteinen joulupuuro keiteltiin ohrasta.

Lyhde
Jouluna moni muistaa metsän eläimiä ja lintuja lyhteellä. Joululyhteessä yhdistyy vanhan viljauhrin perinne ja kristillinen ajatus olkien yhdistämisestä Jeesuksen syntymätalliin ja eläimille osoitettuun ystävällisyyteen. 

Joulukuusi
Ensimmäiset viittaukset koristeltuun puuhun löytyvät tuhansien vuosien takaa. Asherah-jumalattaren kunniaksi koristeltiin puu, jota on pidetty myös fallisena hedelmällisyyden symbolina. Vihreä joulupuu symboloi yhä elämää ja luo suomalaisilla yhteyttä rikkaaseen karsikkopuu-perinteeseen. Ensimmäinen historiassa mainittu eurooppalainen joulukuusi pystytettiin vuonna 1419 saksalaiseen Friburgin sairaalaan. Ennen kuin joulukuusi yleistyi, oli suomalaisilla tapana pystyttää nimipäivän kunniaksi puita. Ensimmäiset joulukuuset Suomessa ripustettiin katosta roikkumaan. Kaupungeissa oli pieniä pöytäkuusia.

Joulupukki ja olkipukki
Joulupukki on Suomessa pukeutunut yleensä nurinpäin käännettyyn turkkiin. Tähän liittyy myös Nuuttipukki-perinne. Nuuttipukki symboloi vanhaa pakanallista joulua ja pukin hedelmällisyyttä. Saattoipa nuuttipukilla olla sarvetkin päässä tämän merkiksi. Nuuttipukki oli varsin raikulimainen hahmo, joka kierteli talosta toiseen viinaa juoden ja lapsia pelotellen.
Hedelmällisyyden juhlan sanoma muistuttaa taitekohdasta kevääseen ja auringon paluusta. Aurinko saa maan kasvamaan viljaa. Tästä muistuttaa monessa kodissa myös pieni olkipukki. Joulupukin punavalkoinen nuttu on peräisin Atlantin toiselta puolelta Coca Colan mainosväreistä. Vuohet yhdistyvät Skandinaviassa myös Thor-jumalaan, joka ratsasti taivaalla salamoita viskoen kahden vuohen vetämillä vaunuilla. 

Joululahjat
Nykykristitty selittää joululahjojen alkuperän helposti Raamatun tarinaan, jossa kolme tietäjää toi Jeesus-lapselle syntymäpaikkana toimineeseen talliin lahjoja. Tarinan mukaan kolme zarathustralaista pappia toi lapselle kultaa, mirhamia ja suitsuketta. Antiikin Roomassa lahjojen antaminen oli perinne, joka liittyi Saturnalia-juhlaan. Pohjolassa viikingit muistivat toisiaan pienillä lahjoilla kylmän ja synkän kaamoksen keskellä. Lahja saattoi olla ihan pieni esine, vaikkapa nappi. Tärkeintä oli lahjaan liittyvä arvoitus, joka toisen tuli ratkaista ennen kuin sai lahjan omakseen.

Joululaulut
Joululauluilla ja lauluin toivotetuilla siunauksilla on pitkä historia pakanallisen ajan Wassailing-perinteeseen. Vanhimmat joululaulut ovat olleet pakanallisia lauluja, joihin on myöhemmin päivitetty sanoja esimerkiksi kristillisempään suuntaan. 

Piparkakut
Joulun tunnetuimpiin symboleihin kuuluva esine on tuoksuva ja maistuva piparkakku. Pipari on hyvin vanha leivonnainen. Sen edeltäjiä, hunajakakkuja, valmistettiin jo muinaisessa Egyptissä. Pipareiden leipominen ja lahjaksi antaminen on ollut onnentoivotus ja niiden avulla on välitetty viestejä. Hurjimmat tarinat kertovat, että piparkakut olisivat peräisin antiikin Roomasta, jossa niitä olisi käytetty uhritoimitusten yhteydessä leivonnaisina. Tästä johtuen ne olisi siis alunperinkin leivottu uhrattavaksi tarkoitetun ihmisen muotoiseksi. Tätä kannattaa pohtia, kun seuraavan kerran haukkaa piparipojalta pään irti päiväkahvin kera.

Joulukinkku
Joulukinkku on vanha keskitalven uhriruoka. Skandinaavinen Freyr-jumala oli hedelmällisyyden ja sadonkorjuun jumala, joka yhdistettiin myös sikoihin. Hänen vanha juhlapäivänsä Skandinaviassa oli 26. joulukuuta, eli hyvin talvipäivänseisausta ja kristillistä nykyjoulua.

Jouluhalko
Jouluhalko on Suomeen ulkomailta tuotu perinne, joka ei ole vielä kovin yleinen. Ennen muinoin jouluhalko oli osa talvipäivänseisauksen juhlistusta monissa Euroopan maissa. Halko poltettiin takassa. Nykyään jouluhalon nimellä tunnetaan myös makea halonmuotoinen leivonnainen. (oma merkintä: usein se saattoi olla kokonainen puu tai puolet siitä, josta säästettiin yksi halko tai oksa, joka poltettiin seuraavana jouluna uuden puun/halon kanssa.. halko/oksa voitiin jättää takkaa/kokkoon vielä koristeeksi ja sen päällä poltettiin usein kynttilää)
---
Joulunajan juhlia:
Italiassa joulu päättyy 6. tammikuuta. Silloin on Befanan päivä, jolloin Befana-niminen vanha ja kiltti noitanainen tuo lapsille lahjoja. Lahjat on laitettu joulusukkiin. Kiltit lapset saavat leivoksia lahjaksi ja jos joku on ollut vuoden aikana oikein tuhma, sujauttaa Befana hänen sukkaansa valkosipulia.
Saturnalia oli antiikin Roomassa vietetty talven juhla. Tätä keskitalven ylvästä juhlaa vietettiin Saturnus-jumalan kunniaksi 17. joulukuuta – myöhemmin jopa seuraavan viikon ajan. Saturnus oli maanviljelyn jumala, jota juhlittiin syyskylvöjen päätyttyä. Juhlaan kuului uhrin lisäksi juhla-ateria, kaduilla lauletut joululaulujen edeltävät, lahjojen antaminen ja ystävien luona vierailu ja hauskanpito.
Monet pakanauskonnon edustajat (esim. wiccat) viettää keskitalvella vanhan germaanisen talvipäivänseisausjuhlan mukaisesti Yulea – joka on englanninkielinen ”joulu”-termin arkaainen muoto. Juhlaa vietetään talvipäivänseisauksena noin 21. joulukuuta. Talvipäivänseisausta on juhlittu joidenkin lähteiden mukaan ainakin 4000 vuotta.
  
 /Leena

5 kommenttia:

SunriseSerenade kirjoitti...

Mielenkiintoinen postaus, koska siinä oli mulle uuttakin tietoa :) Mä myös oon käyttänyt Yulesta Joulu-nimeä mieluiten, koska se sopii Suomeen paremmin.

Itse tosin juhlin Joulua 24. päivä, silloin kuin muutkin. Siitä syystä että sitä voi juhlia silloin yhdessä tapakristityn perheen kanssa. Eivät meillä muutkaan joulun kristillistä merkitystä (onneksi) hehkuta, ja se on meille lähinnä tunnelman ja yhdessäolon juhla. Toinen syy on että 24. päivä tulevat myös jouluohjelmat ja käydään sukulaisten luona.

Olen myös jostain kuullut että päivät pysyisivät yhtä lyhyinä 3 päivää, ja näin ollen alkaisi valostua vasta 24. päivä... mutta korjaa jos olen väärässä kun en netistä löytänyt nyt siihen vahvistusta.

Leena kirjoitti...

Kyllä mäkin käytän siitä joulu nimeä, mutta tykkään molemmista :) Siis Jani tarkisti netistä, että tänään on virallisesti 02.00 oli talvipäivänseisaus xD Tarkkaa hommaa.. Ja siis sitten talvipäivänseisauksesta seuraava päivä on aina piirun verran valoisampi :)

Nette kirjoitti...

Tää oliki aivan uutta mulle. :o Kiva postaus!

Anonyymi kirjoitti...

Kiva postaus :)
Jätit kuitenkin joulupukkiperinnettä kuvatessasi (tarkoituksella?) Saint Nicholaksen mainitsematta!

Leena kirjoitti...

Nette: Hienoa jos löysit jotain uutta :)

Anonyymi: no juu, mä en pidä Saint Nickholasta niin mun uskooni tärkeänä, tossa mainitsin siis juuri mulle tärkeitä juttuja, oli kyllä silti kopio suoraan niiltä toisilta sivuilta tosiaan.. Mä en oo ikinä uskonut joulupukkiin, enkä välittänyt siitä niin kauheasti.. =/ Mutta kaipa mä voisin ensi sapattimerkintään lisätä sitten vielä lisää joulupukista :)