Saan vasta myöhemmin kuvia eilisestä.. yöstä, kun päädyinkin sitten Anniinan kautta sinne Monttuun kuuntelee kaverin bändiä. Kerron siitä sitten tarkemmin, kun on ne kuvat ja kaikki. Tosin näytän niissä ihan oudolta, ilman meikkiä ja keho paisunu, kuin ilmapallo.
Jaajaa päätinpäs tässä välissä pistää vähän mun "normaalimpaa" musamakua, eli vähän rankempaa ja.. mustempaa versiota xD Eli siis Die so fluid on vähän uudempi tuttavuus, löyty itseasiassa White Pearl, Black Oceons blogista, kantsii seurailla, siellä on kivasti uusien levyjen ilmotuksia ja mahollisia keikkoja ja tietty kans millä keikoil ne on itte käyny ja mitä tykkäilee, Leema diggaa, mutta ei se siitä vähempi arvosempaa mulle tee. vaikka bäbndiä ei ois kauan tuntenutkaan. Ne keikkailee useesti Suomessa ja oli täällä just vastikäänkin (jaajaa enpä sitten tajunnu mennä, vaan eipä ois ollu kauheesti rahaakaan mennä, että se siitä sitten).Angstasin just Janille, että niillä oli tässä kuussa neljä keikkaa Suomessa ja missasin koko keikat, siihen Jani sitten, "No ei se mikään menetys sulle ole, ku et sä sillon vielä ees tienny koko bändistä" XD
Georginalla on selkeesti asenne, ääni ja tyyli kohillaan, juuri sellaisena kuin mä tykkään. Taitaapa naikkonen päätyä taas yhdeksi tyyli-ikoniksi tälle tyttöselle. No siis mitä, eikö tällänen muka ole kaunista? <3
- Georgina 'Grog' Lisee –lead vocals, bass (2000–present)
- Drew Richards –lead guitar (2000–present)
- Al Fletcher –drums, backing vocals (2000–present)
Discography
- Operation Hypocrite EP (2001)
- Spawn of Dysfunction (2004)
- Not Everybody Gets a Happy Ending (2008)
- The World Is Too Big For One Lifetime (2010)
Grogin haastattelu:
/Leena
6 kommenttia:
Mekin eksyttiin keikan jälkeen Monttuun, yritin siellä kovasti kuikuilla jos olis sun näköistä tyttöä näkynyt (: kaveritkin kyseli et ketä mä etsin ;D
grog on aivan ihana <3
ja tykkään bändistä kyl muutenkin!
Niitten tavastian keikka oli kyl paras pitkään aikaan millä on tullu käytyä :D
Grog on upea ja Die So Fluid todella hyvää musaa ^^
Voi tietty olla. Mä en vaan pysty uskomaan, että koskaan ihan täysin parantuisin. Vaikka olisin niin motivoitunut, että saisin painon nostettua normaalipainoon ja vielä pidettyä siinä, söisin normaaleja määriä jne. Ni jotenkin tuntuu että silti sitä aina ajattelee. Pelkää lihoavansa, kriiseilee kaikkia turvotuksia, mites herkkujen syöminen.. Voiko koskaan syödä hyvällä omallatunnolla vaikka ei olisi nälkä? Tai just herkkujakaan ilman että miettii mikä ateria pitää nyt jättää syömättä?
Emmi: No eihän se paino missään nimessä tuo sitä parantumista, ei tietenkään. Se on siitä kiinni haluatko parantua. Pitää vaan tajuta, ettei ruoka ole oikeasti vihollinen, vaan se mörkö sun pään sisällä, syömishäiriö on sairaus joka pistää ajattelemaan eritavalla, kuin oikeasti ajattelisi. Sun kannattaa kokeilla ruokia jotka on ns. turvallisia sulle syödä. Sitten nostaa niiden annoksia ja laajentaa vähän muuallekin. Mulla on syömishäiriöisiä kaverieta jotka on terveitä ja tajuttoman hyvännäkösiä eikä todellakaan ole lihonneet mihinkään norsun kokoisiksi, vaikka syövätkin normaalisti, jotkut on edelleen todella hoikkia. Eli ruoka ruoka ei lihota. Se riippuu ihan miten syö ja mitä sä ajattelet kun sä syöt. Ruuasta pitää nauttia, vaikka aluksi se onkin todella vaikeaa.
Feline: Apua xD Me istuttiin porukalla siinä alakerran baarisysteemipuolen pääoven vieressä koko yö xD Taino lähettiin kahelta, mutta siis se koko aika ku siel oltiin.
Lähetä kommentti