Lokakuun päivät on menneet lehtiä ihastellessa ja lukiessa kirjoja. Koristelen kämppää Samhainia varten, keskustelen noituudesta lukijoiden kanssa, odotan, että viikko kuluisi jo, koska Lisa tulee meille ensi viikolla. Olen stressaantunut ja silti samalla onnellinen. Kulutan voimani siihen, että pidän itseni rauhallisena, vaikka sisällä jäytääkin taas masennuspuuska, jolle en silti tahdo antaa valtaa. Keskityn niin kovasti kivoihin asioihin, että sille ei ole tilaa pilata onneani. Alan pikkuhiljaa tuntemaan mitkä tuntemukset ovat omiani ja mitkä kemiahäiriöitä. Tosin paino uhkaa nousta, kun sitä tulee mussutettua vaan samalla, kun katsoo Disneyn piirrettyjä (tällä hetkellä Chicken Little) tai lukee vain päivät pääksytysten Potteria.
Silti, mikään ei tällä hetkellä tunnu päihittävän kirpakoita syksyisiä päiviä, kaakaota ja sitä tunnetta, kun elää hetkessä (ei tosin tämän hetken niskasärky oikein tuota iloa). Olen viime päivinä tehnyt niin videoita, kuin tutoriaalejakin, sekä kaikenmoista esittelyä. Silti bloggailun saralta kaikki tuntuu olevan ikuista maanantaita, liian epätarkkaa ja liian tummaa, voihan huoh! Tänään onnistuin kynsilakatkin vetelemään pitkin poikin pöytää, näppistä ja näyttöä, enkä voi väittää, että kynnetkään nyt sitten niin hirveän onnistuneet olisi.. Varsinkin, kun video mitä kuvasin oli sumea (kaikilla kolmella yrityskerralla) ja sitten kamera päätti, että akku loppui. Tämä on tiedättekö juuri niitä päiviä. H on sen sijaan kotiutunut erittäin nopeasti. Meillä kuuluu vilkasta puhetta, on leikkihetkiä, lihanpalaset syödään hyvällä ruokahalulla ja huomiota haetaan niin, että tuntuu kuin olisin koko ajan silittämässä. Eipä sitä voisi parempaa toivoakaan.
Translation:
This is just those days which are the worst Mondays ever, you know. Nothing works, my nail colors were just everywhere else but not in my nails, videos aren´t good, the lighting is always bad and my head hurts. But, Mister H has been really lovely and he is starting to know our rules, he likes his meat and oh how much attention he wants. And he talks too. Very much.
The time I haven´t been all depressed I have been decorating our home for up coming Samhain, reading books, watched Disney animations (now Chicken Little) and just trying to be focused on good things and not let the bad thought and feelings in too much. I am starting to know what feelings and thoughts are mine, so life has gone a lot easier. Conversations with my readers had made my day today. And I can´t wait that Lisa is coming here next week.
Yes.. this has been.. my kind of Sunday.
/Leena
3 kommenttia:
Oi <3 ihanat kynnet :) Ja ihanaa, että uusi kisumisu on kotiutunut noin nopeasti. Odotellaan täälläkin innoissaan tuota Halloweenia - teidän koti näyttää jo hyvältä tuota juhlaa varten ;)
Ihan ku mamman oma Väinämöinen tuo kisumisuti <3 kurnau
Nebula: Kiitoksia! Eikä muuten millään tekis mieli ottaa noita koristuksia pois hehee xD
Nennu: Tshihi kisulit<3
Lähetä kommentti