Kuulen kuiskeen ruusun terälehdissä, näen kauneuden syksyn huurteessa, tunnen toivon sisälläni.
Olen osa rapistuneita lehtiä, kuljen tuoksujen keskellä, enkä ikinä halua palata menneeseen.
Tunnen olevani tässä hetkessä, enemmän kuin koskaan aiemmin.
Olen se joka halusin olevani, eikä ole mitään muuta, kuin elämän kauneus.
Sisälläni kasvaa rauha jota en halua koskaan menettää.
Ne pienet asiat ovat niitä joiden vuoksi elän.
I can hear whispers in rose pedals, I can see how beautiful autumn frost is, I can feel the hope inside me.
I am part of fall leaves, I walk middle of smells and I don´t ever want to go back where I came from.
I am in this moment even more than ever.
I am who I want to be and there is nothing else than beauty of life.
Calming feeling is growing inside me and I don´t want to give it up.
The little things are the reason why I am living.
/Leena
2 kommenttia:
Ihania kuvia! Ja mulla on samanlaiset kengät! ;D Luksusta kävellä maanpinnasta korkeammalla kuin tennareilla, ei tule helposti kylmä ^^
Black bird: Noi kengät on kyllä ihan täydelliset, lämpimät ja tosi mukavatkin vielä ja nätitkin! Ja ku tulee liukasta ni toivon mukaan kestää liukastellakin xD
Lähetä kommentti