Onko kosmetiikka kuinka lähellä sydäntäsi?
Onhan se aikalailla, tykkään normaalisti meikat melkein päivittäin, mutta nyt tuon silmässä olevan haavan takia en oikein voi, lääkäri sano etten sais lainkaan tänä vuonna meikata, mutta olen kyllä pari kertaa fuskannut ;) Käytän vain eläinkoetestaamattomia tuotteita, joten on sitten aina metsästämistä ja kyselemistä millon mistäkin purnukasta, että onko tässä käytetty eläinperäsiä aineita yms.. viimeisin kosmetiikka ostos tais olla hiuslakka. En muista tarkkaa hintaa, mutta oli kyllä varmaan kallein kosmetiikkatuote mitä oon ikinä ostanu, 25 euron luokkaa.. Myyjä paasas mulle varmaan vartin verran jostain kansiostakin käsin, kuinka mahtavaa tää tuotesarja on ja että ei todellakaan käytä mitään kokeita yms.. Noh, oli mukavasti violettiakin (olen tosi altis kaikelle violetille krääsälle..) joten päätinpäs sitten ostaa. Tuoksuu ihan hyvälle ja tuntuu käytössä oikein mukavalta. Ei tahraa, ei tuu mtn kauheeta kivikypärää ja lähtee pois enemmän harjatessa. Turhan kallis puteli silti, ei ihan mihinkään joka päiväseen käyttöön 0_o
Voi että mikä kysymys. Tiedätkös, mä olen miettinyt tota aika paljonkin. Luultavasti en olisi kypsynyt niin paljon (vaikka sanotaan, että syömishäiriöisen mieli jää siihen ikään missä oli sairastuessa), koska syömishäiriö on tuonut mulle niin paljon kokemuksia, olen kestänyt kipua, ystävien menettämistä, sairauksia, olen koetellut itseäni äärimmilleni, tiedän nykyään siis missä rajani menevät, tunnen kehoni ja mieleni paljon paremmin. Mutta millainen olisin.. en varmaankaan niin vahva. Millaisia tapoja olisin keksinyt ahdistukseni poistoon? Olisinko kuollut? Yksin..? Vai olisinko aivan erilainen muutenkin.. en tiedä. Sitä on todella vaikea sanoa, uskon silti, että mulle ois kehittynyt toinen tapa käsitellä tuskaani.. huumeet, viiltely..? kenties. Otan silti syömishäiriöni kokemukseni ja tietynlaisena vahvuutena, opin voittamaan sen ja olemaan vahvempi. (kuva by google)
Onko ystävissäsi enemmän syömishäiriöisiä vai ei-syömishäiriöisiä ihmisiä?
Aika puolet ja puolet. Mulla on paljon sellasiakin kavereita jotka ei edes tiedä mulla olleen syömishäiriötä, nykyään puhun siitä aika avoimesti, koska syömishäiriöön liittyy järjetön salailu, enkä halua antaa sille valtaa. Se on sairaus siinä missä muutkin, ei mun tarvitse hävetä sitä. Ne syömishäiriöiset kaverit mitä nykyään on, osasta en tiennyt edes ennenkuin nyt (kaikki osaavat salata sen, jopa ystäviltään) ja osa löytyi pääasiassa netistä. Olin aika pro-anailija, hävettää myöntää. Jatkuva kateus ja ihailu noidankehä aiheutti sen, että oli tosi hyvä ja huono asia, että oli joitakin kelle puhua ja tukeutua, tai jotka auttaisivat laihtumaan.. jaa-a.. Molemmat puoliskot ovat silti nykyään yhtä tärkeitä, koska nykyään pystyn keskittymään sh ystävissäkin muuhunkin kuin heidän pelkkään syömishäiriöönsä ja ei syömishäiriöiset ovat siksi tärkeitä, koska he ovat yrittäneet tukea ja ymmärtää parhaansa mukaan, arvostan sitä todella, ystävät on todella suuri apu parantumiseen.
Onko sinua koskaan koulukiusattu, tai oletko huomannut selkeästi että jotakuta muuta tuttua/ystävää kiusattaisiin ns. "oikeassa elämässä" tai netissä?
Olin koko ala-asteen koulukiusattu, yläasteella myös ja lukiossa se oli lähinnä sellasta, että mulle naurettiin ja syrjittiin, onneksi oli silti hyviäkin ystäviä, kautta kouluajan. Nykyään ei ole oikeastaan yhtään kiusaamista (olen ammattikoulussa), mutta ei kaikki mua edelleenkään ymmärrä, mutta olen jo tottunut siihen, mulle riittää pieni oma kaveripiirikin :) Tiedän myös sellasia joita on kiusattu ja autoin kyllä. Nykyään.. en kyllä oikein oikeassa elämässä tiedä.. Netissä kiusaamista kyllä esiintyy ihan kamalasti, täällä myös minuakin kiusataan mm. tullut blogiinkin ilkeitä viestejä, anonyyminä tietenkin, pah. Kirjoitan omalla pärställäni, omalla nimelläni, eikä toinen kehtaa ees mitenkää vihjata kuka on, naurettavan pikkumaista.
Kuka ihminen maailmassa inspiroi(tyyliltä ja ajatuksilta) sinua eniten, jos pitäisi valita vain yksi ainut?
Vain yksi ainut? En tiedä, varmaan Irene <3 Se on niin kokenut, siltä löytyy monipuolinen ajatusmaailma ja joka kysymykseen löytyy aina järkevä/auttava vastaus. Tyyliltään Irene on aivan mahtava, sillä on vaatekomera suoraan materianihmemaailmaan (josta olen onneksi saanut osan myös itselleeni<3). Irenen pukeutumistyyli on mustanpuhuva victoriaaninen, hienon naisen (oikean ladyn) tyyli. Sen normaalipukeutuminen on niin kadehdittavaa, että mietin jaksanko edes pari kertaa vuodessa pukeutua yhtä kauniisti.. xD Ja voi voi ihmiset, ehkäpä yritän uskaltautua ens kyläilylläni ottamaan kuvia Irenen kämpästä, sieltä löytyy vaikka mitä ihanaa, saisitte vähän yksityiskohtasempaa tietoa, millasen kämpän mäkin tahtoisin! xD
Eipä ole naisesta kovin paljoakaan kuvia, Irene ei meinaan kuulu tähän linssilude kategoriaan (toisinkuinminä), mutta löytyipä pari kuvaa mitkä täällä voisi julkasta, eli tässä kuvia mun ihanasta, rakkaasta Irenestäni, joka on minulle kuin sisko ikään<3
Mä olisin kyllä kissa. Tai susi. En osaa päättää. Mutta jotain alkukantasen ihanaa, nelijalkasta ja karvaista tahtoisin olla xD Kissat, sudet ja rotat tuntuu jotenkin olevan kyllä sydäntä lähinnä, tunnen niihin jonkilaista yhteyttä. Laitanpa myöhemmin postausta lähemmin meidän rotista ja kissoista, uusi rotta tulokas meille tulikin tänään ;) Herran nimi on Hannibal. Kuvassa ei kyseinen rotta, kuvat googlesta.
Mun ehdoton leffasuosikki on Kaunotar ja Hirviö. Disney tekee yksinkertasesti vaan kaikkein parhaimmat animaatiot. Disney teki aikoinaan maailman ensimmäisen kokoillan piirroselokuvankin, tunnetaan nimellä Lumikki ja 7 kääpiötä.
Tykkään myös suomalaisista elokuvista, oon kattonu vaikka kuinka monta kertaa Tyttö sinä olet tähti ja FC venus, joo tykkään ihan sikana tyttömäisistä hömppäleffoista xD
Tietysti Harry Potter leffat on kans meillä aika katottua kamaa.. katon mä paljon muitakin leffoja, mutta siinä suosikit.
Oletko allerginen millekkään?
Mulla on atooppinen iho ja olin pitkään allerginen vain kaikenmaailman rasvoille yms, mutta nykyään olen allerginen ruoka-aineellekin, kiiville. Se harmittaa mua ihan sikana, koska tykkään syödä sitä! Syön pari kertaa vuodessa silti kiiviä, tosin suu menee ihan haavoille ja kieli puutuu puoliksi, mutta se on vain niin hyvää..
Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?
Mä perustaisin suomeen kunnollisen syömishäiriöpoliklinikan (jossa hoidettais myös esim masennusta ja tällästä) seka eläinsuojelukodin. Piste. Jää kyllä haaveeksi.
Miten ja missä tapasit miehesi?
Me tiedettiin toisemme itseasiasiassa jo kolme vuotta ennen seurustelua. Jani asui naapurissa ja oli naimisissa erään naisen kanssa, jonka kanssa ystävystyin. En tiennyt Janista juuri mitään, ennenkuin he erosivat.. sitten meistä tulikin Janin kanssa ystäviä ja kun erosin Juhan kanssa viime vuonna kesällä, tajuttiin että ollaan ihastuneita toisiimme ja siinä sitten rakastuttiinkin ja muutettiin yhteen viime vuonna heinäkuussa :) Tänä keväänä mentiin kihloihin. Suunnitelmissa olisi maistraattihäät (kumpikaan meistä ei kuulu kirkkoon, Jani on ateisti ja minä pakana..) ja luultavasti joskus kun muutetaan ihan omaan kotiin (omakotitalo) niin pihassa pidettäis kans käteenliittäjäiset (wiccojen hääseremonia) joka liittäis meidät yhteen myös spirituaalisesti. Jani tykästyi kovasti ajatukseen ja olen saanut suunnitella meidän häitä ihan innoissani. Lapsia kans kovasti haluttaisiin, mulla on ollut jo vuoden kamala vauvakuume..
Jani on mun suurin voimavarani, auttanut mua paranemaan ja mä en ole ikinä ollut näin onnellinen kuin nyt <3
Mä rakastan ihan kamalasti steampunk vaatteita, olen haaveillut sellasista jo vuosia, mutta pääasiassa ne maksaa niin paljon enkä mä ole osannut itse tehdä/tuunailla. Mutta pian siihen tulee muutos, koska mulla on isot tilaukset tulossa Sannalta ;)
Minkälaisia kissasi ovat luonteeltaan? Entä minkä ikäisiä?
En viitti kauheen pitkästi vastata koska teen tästä oman merkinnän. Yondalla on puolitoista vuotias. Minni ja Freya on molemmat 2 ja puoli vuotiaita. Yola on perheen vauva, ihan oikeasti. Se on vieläkin pienikokoinen, tietysti nuorin, mutta kertakaikkisesti hölmöin noista, koko ajan leikkimässä, katsomassa pöhkösti ja olemalla täysin lapsi vielä <3 Rakastan tota mokomaa rasavilliä. Minni on joukon johtaja, se vetää tassulla turpaan sillon kun muut ärsyttää sitä ja muuten se vain loikoilee tärkeänä ja tyytyväisenä. Freya on suhteellisen rauhallinen ja selkeästi joukon alistetuin osapuoli. Se syö ruuankin viimesenä. Kaikki tulee silti hyvin toimeen keskenään ja nytkin ne nukkuu sohvalla samassa nurkkauksessa vieri vieressä <3
tyylisuuntaus ota inhoat? kuka on idolisi julkisuus maailmassa? rakkain vaatteesi tällä hetkellä? :)
Nykyteinien emohopparipissis tyyliä inhoan. Siis yleisesti nykynuorien pukeutuminen vähän ärsyttää mua. En tajua miksi ihmiset käyttää vaatteita jotka ei sovi niille lainkaan, tai muutenkin, entiä.. joillekin noikin tyylit sopii, mutta aika harvinaista mun tapauksessa. Taisin sanoa jo aikasemmin olevani aika pinnallinen (etten tule toimeen tyyliin pissisten kanssa.. ja sitten mulle kommentoikin jo moni että kuuluu varmaan kategoriaan kelle en tulis puhumaan xD) Mua ärsyttää kans se kun jotkut ihmiset ei välitä lainkaan miltä näyttää vaan pukeutuu aina samoihin löysiin rytkyihin joissa on tyyliin tahroja tuulipuku kahisee.
Mun idolini koko universumissa on ehdottomasti Tuomas Holopainen. Mä en osaa sanoa siihen enempää muuten kuin, että tää mies on varmaan maailmakaikkeuden suurin taiteilijasielu.
Rakkain vaate tällä hetkellä.. varmaan tossa aikasemmin jo esitelty raitahame. Ja tietenkin se raitakorsetti.<3
Nytpä en jaksakaan enempiä, toivepostauksia tulee myöhemmin tälläviikolla, jos on vielä toiveita ni senkus pistätte viestiä!
/Leena
4 kommenttia:
Mä oon yllättyny tosta kiusaamisesta.. Vai kiusattiinko sua pahasti kun oltii samalla luokalla?
Mul tulee aina mieleen se kun keinuttiin siellä pihalla ja sulla oli polkka tukka ja punanen college paita :P
Nani: No ei se ollut niin kauhean fyysistä, fyysinen puoli oli lähinnä mun kamojen pöllimistä yms ja sitten jatkuva syrjiminen ja nimittely. Mun juttuihin ei vastattu ja mua katsottiin tosi ylimielisesti. Tunsin olevani pohjasakkaa ja siksi osittain mulle tulikin syömishäiriö.
Sama juttu mulla, en tuu toimee nykynuorison kanssa.. joka sitten tuottaa ärsyttäviä ongelmia.. mm. ryhmätöistä ei tule paljoa mitään.. ei niiden kanssa voi kertakaikkiaan tehä mitään! >.<
Carrie: Jep, on se hankalaa yrittää olla niiden kanssa, kun nykynuorilla on niin kummallinen asenne ja itse tuntee itsensä jo niin vanhaksikin.. xD vaikea selittää.
Lähetä kommentti