Kipua silmässä

Mä en oo kirjotellu siks, koska mulla on silmätulehdus. Nyt pystyy sentään jotenkin näkemään ja sietämään valoa, että pystyy kertoo kuulumisia. No ensinnäkin silmätulehdus on aivan perseestä. Alkuviikosta söin buranaa ihan sikana siihen silkkaan kipuun joka tos vasemmassa silmässä oli. Jopa silmät kiinni sattu niin paljon, että tuli sellasia kivunväreitä. 

Tiistaihin asti kestin sitä ja keskiviikkona oli pakko soittaa lääkäriaika ja torstaina pääsin sitten vielä silmälääkärillekin joka määräs mulle silmätippoi ja silmävoidetta. Kumma juttu, mutta noi auttaa aika nopeasti, heti perjantaina kipu jo hellitti. Oon vaan ollu sisällä, verhot kiinni eikä missään mitään valoa. Yritin kattoa telkkaria, Jani sääti telkkarin asetuksista valosuutta pienemmäksi, mutta en silti pystynyt kattomaan sitä kunnolla. Joten mä vaan kuuntelin pääasiassa Disneyn piirrosleffoja, koska muistan ne ulkoa. Torkuin päivät sohvalla. Ja kävin kahen tunnin kylvyissä, koska vessa on meillä kaikista pimein huone (koska siellä ei ole ikkunoita). 

Siinä sitten, kun ei ollut mitään tekemistä, eikä kukaan ehtinyt tulla mua moikkaamaan (paitsi Anniina vähäse jei) enkä pystyny oikeen ees soittaa kellekään, koska puhelimenki näyttö oli liian kirkas.. mä vaan mietiskelin asioita ja nukuin. Ja söin ahistukseeni. Painoa tullu takasin varmaan sen, minkä sain just pois liikunnalla ja paremmalla ruokavaliolla. Nyt on taas maha jatkuvasti sekasin ja niskaan sattuu, olen kärttyinen. Kipeenä ei vaan jaksa mitään. Vähän uupunu olo vieläkin. Musta tuntuu, että masennuin taas melkein alkupisteeseen. Olin jo sitä mieltä, että alottaisin lääkkeet taas, mutta katsoo nyt. Mä en vaan jaksa olla surullinen. Ja se turhautuminen, kun tarttin Janin apua koko ajan kaikessa kun en nähnyt, olin väsynyt ja kiukkuinen. Paniikkikohtaukset oli aika tiukassa. Silti en antanu itteni itkeä, lähinnä siitä syystä, että kyyneleet ois vieny mennessään tipat ja voiteen ja ois pitäny laittaa taas uudestaan.. argh.

Tänään käytiin Janin kanssa Prismassa ostelemassa leffoi ja pelejä ja löyty sit tämmösiä :

Jani niin kovasti suositteli Prince of Persiania, joten kaipa tota alan piakkoin pelailee.. tosin mulla on yks Harry Potterkin kesken. Ainiin, just Janin kans tsekattiin et uusin Harry Potter peli mikä tulee (vuoden lopus ilmestyy seiskan ensimmäinen leffaosa..) niin eipä näkyny pelilistassa mitään pleikkakakkosesta.. vain kolmosesta. Sit Prismas katteltii vähä hintoi kolmosesta ja kiih.. jtn 400 euron paikkeil se edelleen oli. Että enpä taida heti saada joululahjaksi xD Fuck. Noh, leffan meen ainakin teatteriin kattomaan. Ja tosiaan, ihanaa et löyty toi eka osa DVDllä, mulla on ollu ne koneella, mutta haluisin kattel niit telkkaristaki. Ja oon nii pihi, et haluan ostaa aina kaiken alennuksista xD Harmi vaan että toi Potter meni vähä mun normileffa budjetin yli, mutta oli pakko ostaa silti.

Nyt ei todellakaan tule mtn tyylikuvia, koska näytän mielestäni harvinaisen ällöttävän rumalta. Aina ajottain tää paraneminen on tosi vaikeaa. Oireitakin tulee vielä, niin ikävä kuin se on myöntääkin. Mutta ei todellakaan niin pahan kuin aikasemmin. Melkein tuskin ollenkaan, mikä on kyllä taas sit ihana myöntää. Mä olen turhautunut. Mä en ole edelleenkään normaali. Mä haluan niin helkutisti olla täydellinen, että mä kohta poksahan. Pienetkin asiat tuntuu TAAS vaikealta edes alottaa, koska kuvittelen ettei mikään onnistunu kuitenkaan, miksi edes tehdä mitään. Haluisin vaan jäädä sänkyyn makaamaan ja tuijotella pyörivää kattotuuletinta. Kuunnella pihan ääniä ja miettiä miksi muut osaa elää elämäänsä niin stressittä. Niin helpolla. No en väitä että kaikkien muiden elämä ois helppoa, mutta ne tuskin samantien saa paniikkikohtauksia joka pahuksen pienestä mutkasta matkassa. Yritän edelleen pitää paniikkikohtaukset kurissa, joku päivä mä osaan ehkä kontrolloida niitä kokonaan. Ehkä. Mä toivon niin, siihen mä pyrin. Mun vauvakuumekin on vähentynyt, koska pelkään, etten vielä pysty olemaan se äiti joka haluaisin olla. Mutta pian. Pian vielä <3

Ainiin Suvi synnytti ihanan Aleksei pojan vaikka laskettu aika oli vasta enskuussa! Olen niin onnellinen Joonan ja Suvin puolesta. Katoin kuvia ja poika on iha sika söde.Tässä on Suvin blogi

Noora lopetti bloginsa. Tai ainakin luulen niin. Ehkä maailman paskin juttu ikinä. Se inspiroi mua niin paranemiseen ja tämän kirjottamiseen, nyt on jotenki lyöty olo, ihan ku maailmasta puuttuis isokin pala. Tässä on Nooran blogi .

Mut nyt jään oottelee ku Jani tekee meille ruokaa (mä saan kasvispihvei ja riisiä nam nam)<3 ja voisin vaikkapa kattoa ton Potterin (ehkä miljoonannen kerran). Ainiin, Veren vangit on vieläki jossai puolessa välissä kun en oo nyt pystyny lukemaan =/

/Leena

P.s tietääks kukaan kuinka paljon salil käynti/jumppa/aerobictunnit mahtaa maksaa?