Kutinaa vampyyreihin

Ensinnäkin valittaisin heti sitä, että paraneva tatska kutisee tosi ärsyttävästi! ARGH! Kun tekee mieli raapia! Ja värit alkaa haalenee ja vituttaa ajatuskin tosta murhaavasta kivusta jo kolmannen kerran.. elkää ikinä, ikinä ottako tatskaa jos ette oo siitä varmoja, meinaan sen peittäminen on iha takapuolesta.

Tänään on kans, mitä ärsyttävin päivä sen kannalta, että läskityttää ihan mielettömästi. Parantumisen vaikeus on siinä, että tuntee itsensä EDELLEEN läskiksi. Varsinkin jos on tuntenut läskiksi itsensä vaikka painonvaihtelua olis 22 kiloa, sen molemmilla puolilla. Itsevarmuuspilleri ois poikaa tänään.

Päätin silti ottaa pari kuvaa ittestäni, vaikka näytänki sotanorsulta. Ja varmasti vertailen itseäni muihin, sanokaa mitä sanotte.

Olenpa omituisen näkönen, ei sille mahda mitään, että oon sitä mieltä. Yritinpä kerranki ottaa kuvaa että olis tarkka kuva. Ehkä se jotenki onnistu. Hommatkaa mulle järkkäri!

Ja ehkä elämä? No enivei, tolta mä näytän tänään, just heränneeltä, melkein sitä oonki. Tuntuu et oon iha pihal kaiken aikaa. Kaiken huipuks koulu alkaa ens viikolla ja musta tuntuu, etten oo kesän aikana kyllä parantunu/kasvanu tarpeeks jotta kestäisin jälleen yhen vuoden. Normaaleille ihmisille on niin helppoa tehdä töitä ja normiaskareita, mulla se vaatii ihan järkyttävän määrän taistelutahtoa, puserran itseni tekemään asioita. Mä niin toivon valmistuvani maalariksi. Mä haluan vihdoin ja viimein saavuttaa jotain mitä olen halunnut pitkään. Lukio jäi kesken ja peruskouluki oli vähä retuperällä. En oo saanu pidettyä töistä kiinni, enkä tunnu saavan edes kirjaani kirjotettua. Mutta vielä mä pystyn siihen, en jaksais ilman tätä pientä toivoa.

Tää päivä on menny muiden blogeja lukiessa ja hakiessa inspiraatiota ties mille. Löysin pari tosi hyvääkin ja pari kaverien blogia. Kävin Anniinan kanssa röökillä alhaalla (asun kerrostalossa) nyhväsin Janin sylissä tyytyväisesti puristen, kun katsottiin Indiana Jones 4. Olipas jänskä, en muistanu siitä oikeastaan mitään. Toinen katsomiskerta oli selkeästi parempi ku eka.

Odotan, ku kuuta nousevaa, että mun kirjastosta varaamat kirjat ilmestyis jo. Lainasin Anne Ricea 3 kirjaa ja sitten yhden toisen vampyyrisarjan ekan osan. En malta odottaa! Nytkin katson Moonlightia telkkarista, tosin toisella silmällä. Pitäs mennä jo koulua ajatellen aikasemmin nukkumaan, mutta True Blood alkaa 23:45 ja en halua missata sitä. Suosittelen kyllä, ei sovi kyllä iha heikkohermosille. Vampyyrit <3

Kuvassa mulla on päällä kirpparilta löydetty paita joka on kokoa 36, käytin sitä kun olin kokoa 32, mutta nyt se on aika kiva kun on vähän täytettäkin. Jani osti mulle nahkasen niittivyön Vyömestasta ja kissankarvaiset mustat farkut löyty ihan karmasevan ärsyttävän ostosreissun jäljiltä Gina Tricotista. Makso 20 e. En yleensä osta kaupoista, mutta kirpparilta tuntuu olevan vaikeampi löytää normikokosia vaatteita, ku superminejä. Ehkä normikokoset vaa menee ensin.. Tosin kaupastakin nykyään vaikeampi löytää vaatteita, mulla tuntuu olevan sellaset muodot mitä kukaan muotisuunnittelija ei tunne. Nyt on kaiken lisäksi vielä ihan kamala kirppiskuume, eikä yhtään rahaa, ei ees muutamaa euroa xD Kun opiskelutuki tulee ni huhheijaa näätte mitä kaikkee mä kannan kirpparilta kotiin. Ehkä huomenna vois vähä kattoa jtn noita kirppariaarteita lisää. Ja siivotakin.

Kiinnostaisko ketään nähdä miltä meidän kämppä näyttää?

/ Leena

Edit: 2 JAKSOA MOONLIGHTIA PUTKEEN OH MAMA!