keskiviikko 2. helmikuuta 2011

Ei, ei enää!

Yksinkertasesti, voi perkele. Tein vaiks kuinka monta videota ja mitään ei tää blogger suostu lisäämään joten joudutte nyt olee sit ilman mun videoita.

Tein kaikkii tsemppausvideoita. Mutta nyt tuntuu, että minä tässä olisin tsemppauksen tarpeessa. Erehdyinpä sitten kattelemaan mun 2 vuotta vanhoja videopäiväkirja videoita ja.. no, olen niissä tietenki ihanan laiha ja tietenkin Mia mun päässäni puskee, pääsisit hetkessä takaisin samaan! Ja tiedäks, mä uskon sitä, mä pääsisinkin. Mutta mun oma pää tunkee vastaan. Mä en vaan tajua, miksei mun pääni jaksa sisäistää sitä, että mä oikeasti haluan parantua, enkä laihtua. Tajusin just, et mä olen ollu sairas jo 12 vuotta. Vittu! Enkä kyllä jaksais olla enää yhtään enempää.

Mua vituttaa kans, että en ymmärrä, että olen ollut onnettomin just pahimpina sh aikoina ja sit haluisin mitä, takasin siihen? Helvetti äly hoi ÄLÄ JÄTÄ! Pyhä Hera, mul menee oikeesti pian hermot itteeni. 

Minä 2 vuotta sitten. Kuvaa ei ole muokattu millään tapaa (paitsi mun nikki)

Kaiken huipuks missasin mun viime terapiakäynnin, koska nukuin sen ajan, koska en halunnut elää oikeassa elämässä (päädyin sitten näkemään painajaisia koko sen aamun, että olipa hyvä vaihtoehto) ja huomenna olis uus aika, mutta mun pitää soittaa ja sanoa, että mulla on sillon saakelin silmälääkäriaika, enkä pääsekään. Hitto, just ku ois tarvetta puhua Sinikalle, argh!

Oikeesti, mun päässäni vaan luistaa samat asiat ku sillon just 2 vuottaki sitten ja mä vaan yhtäkkiä tajuan, että suunnittelen jumppatreenejäni, ruokavaliota ja seuraavaa oksennusta. Ei ei ei mä en halua tätä! Viekää joku mut pois mun sisältä, pliis..

Jani on töissä, hitto mä vihaan olla yksin kotona, kun mä en pääse itseäni pakoon ja tuntuu, kuin olisin enemmän yksin kuin koskaan aiemmin. Mä olen niin täynnä tätä. Mä jaksan edelleen ihmetellä sitäkin, miten helvetissä mä jaksan, mistä mä oikeen revin vielä voimia jaksaa elää? Jaksaa käydä koulussa, jaksaa yhtään mitään? Toivottavasti viikonloppu tuo piristäviä hetkiä tän mustan paskan keskelle.

/Leena

Vihaan itseäni, kun katson näitä videoita.

P.s Ens viikon to.. koulukuvaus.. vittu. Ja huomenna pakollinen liikkatunti. Mä olen aina vihannut koululiikuntaa. Mitenhän mä saisin puhuttua itteni pois tästä?

11 kommenttia:

Batsinthe Belfry kirjoitti...

Ootko aatellu et poistasit vaan yksinkertasesti vanhat kuvat itestäs? Tai antasit Janin laittaa ne salasanalla lukittuun kansioon sulta piiloon? On varmasti kamalaa vertailla itteään omaan itteensä ns. "parhaimmillaan", varsinki ku muistaa että vaikka se näyttää kaunilta niin moni kakku päältä kaunis mutta silkkoa sisältä, eli ihan hirveetä aikaa elämässä... musta sä olet kaunis tuollaisenaan ja vaikeina hetkinä kannattaa musta katsella vaan kauniitteen, onnellisten ja ihanan kurvikkaitten naisten kuvia, muistaa että pulskemmat naiset nauttii seksistä enemmän ja olla onnellinen siitä että saa syödä suklaata jos haluaa. ;) Ja Jani rakastaa sua just tuon painosena varmasti just eniten ja haluaa vaan että oot onnellinen. :) Tsemppiä kauheesti, mä uskon että sä paranet vielä täysin!

Anonyymi kirjoitti...

Halusin tulla kommentoimaan ja sanomaan oman asiani. Kauhean kaunis olet. Miksi sitten luulisit toisin? Olen aina yleensä oikeassa :)
Kuva oli nätti, ainut se asia mikä häiritsi oli ne sinun niiin hoikat jalkasi. Tulee vaan niin paha mieli kun on huomannut että tämmönen laihustelu on niin nykypäivää.. Liikaa nähnyt lähipiiristä... Muista se tyttönen, että se oikea kauneus pursuaa sieltä sydämestä! Ja jos joku ei sitä näe (sinä!) niin sillä ei olekkaan mitään merkitystä. Plaaplaaplaa ja muuta kliseistä :)
Mukavaa tätäpäivää!

Anonyymi kirjoitti...

Hei uusi lukija tässä! Ms Little Black Riding Hood on mielestäni ihan oikeassa. Uskon että paranet vielä ja pääset koko ajan eteenpäin, koska sinulla on paljon taistelutahtoa. Seuraan blogiasi ja toivon, että jaksat! Ja sinun taistelutahtosi motivoi minua omissa taisteluissani.

Hele. kirjoitti...

http://fuckyeahcurvybitch.tumblr.com/

(Älä hämmenny linkin nimestä, se on ihana sivu!) Tässä vähän kurvispiraatiota ton thinspiraation päälle, tuolla on ihania (usein vähän vintage-henkisiä) kuvia niin pyöreistä kuin vähän hoikemmista naisistakin. Pääpointti on että monenlaiset kropat ovat kauniita <3 Tosi kamalaa lukea että voit taas huonommin, voi kun saisit itsesi kasaan ja pystyisit päästämään miasta irti! Toivottavasti saat edes vähän elämänintoa tänään.

epsu kirjoitti...

kuuntele tota ensimmäistä kommentoijaa! mutta niin mulla on ikävä, tuntuu et ois sata vuotta siitä kun viimeksi nähtiin. ja koita sinäkin jaksaa, älä antaudu tälle paskalle sairaudelle!

Kylänmahti kirjoitti...

mulla blogger teki ihan samaa noiden videoiden kanssa. paska homma. :c

Leena kirjoitti...

Ms Little: Ei se piilottaminen mitään auttaisi..=/ Mutta kyllä tää tästä, mä haluan selvitä ihan itse, vaikka tietenkin läheisten tuki on äärettömän tärkeää mun tän hetkiselle tilalle. Kiitoksia tsempistä, se piristää aina<3

Hapsuinen: Kiitoksia kommentistasi, se piristi <3

Natassja: Hei vaan uusi lukija, tervetuloa :) Tän takia mä jaksanki tätä blogia tehdä, haluan itseni lisäksi motivoida myös muita parantumaan ja näyttää, ettei se tie ole välttämättä helppo, mutta ihan yhtä todellinen ja parantuminen on saavutettavissa!

Hele: Toi sivu näytti tosi mielenkiintoselta! Tollaset saa just olon tuntumaan paremmalta, en tiedä miksi, kurvikkaat naiset on vaan nii nannaa silmille ;) Ja välillä on kivikkoista, mutta kyllä se pehmeä maakin sieltä tulee välillä esiin :)

jenps: No niin tuntuukin sadalta vuodelta kun viimeksi nähtiin! Meidän pitää sopia tapaaminen ennen kesää? Enkä antaudu! Älä sinäkään, taistele vastaan!

Demonilesboankka: Aijaa no tosi kiva =/ Kyl mä aion sit vaik mielenvoimal saad jossai vaihees uutta videoo xD

Anonyymi kirjoitti...

Periaatteessa en usko että menneisyyttään voi paeta tai kannattaakaan, mutta syömishäiriön kanssa se on aika eri juttu: ne kuvat ja videot ilmentää eniten just Miaa eikä sua, ja Mia pitäis tappaa. Siks niiden videoiden lopullinen poisto olis munkin mielestä hyvä idea, vaikka tuskin tällä saan sun päätä kääntymään.

Jos sain sut edes harkitsemaan, yritä. Ja tee se nopeesti. Joskus kun mun on vaikee vaik heittää jotain pois, kirjettä ihmiseltä joka satutti tai minikokoista vaatetta johon vaadin itseni vielä mahtuvan, sysään itteni tuhoamaan sen jotenkin, repimään ja puhkomaan niin ettei ehjäksi enää saa.

Miksi haluat säilyttää ne kuvat ja videot? Onko niissä lämpimiäkin tunteita vai tuoko ne just vaan ne paskat fiilikset ja Mian kuiskaukset mieleen? Jos ja kun parannut, miksi haluisit enää muistaa sitä aikaa?

Ja jos et pysty (vielä) poistamaan niin miksei se auttais et Jani piilottais ne sulta lukkojen ja sellaisten salasanojen taa ettet ikinä arvaa? Sillä miehellä tuntuu olevan voimia ja jaksamista ja ymmärrystä sua kohtaan.

Voimia. Jatka taistelua.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi et laittaisi niitä videoita sitten galleriaan jos tänne ei onnistu? Kaikki jotka sillä listalla ovat näkisivät ne sitten ainakin =) Kaikki tarvitsee tsemppiä, älä hylkää meitä!

Anonyymi kirjoitti...

Mun mielestä niitä videoita voi käyttää myös miaa vastaan. Katsomalla niitä näkee että "hei oikeesti olin tosi sairaan näköinen ja mun jutut ihan pimeitä" "ei enää ikinä tohon".. Ainaki mun mielestä aika kultaa ne muistot jos ei ole jotain tuollaista muistuttajaa jonka avulla tajuaa taas.
Itse en tajunnut esim kesällä olleeni liian laihassa kunnossa ennen kuin syksyllä näin kuvan itsestäni ja tikkukäsistäni. En ollut mikään kaunis näky mutten nähny sitä peilistä :( Peilistä näkyi van läskiä, jälkeenpäin kuvista ja videoista tajuaa asioiden oikean laidan eli: EI IKINÄ ENÄÄ!

Näin siis itse ajattelen, kaikki ovat erilaisia toki tässäkin asiassa :)

Leena kirjoitti...

Ano 1: Yleensä kun olen poistanut juttuja jotka on erittäin paljolti ollu osana mun elämääni, olen kaivannut niitä takaisin. Mä säilytän niitä mun kirjani takia ja sen takia, että menneisyyttä nimenomaan ei voi paeta, vaikka poistaisin videot, ei se mitään auttaisi. Videoiden ja kuvien avulla ymmärrän sairauttani enemmän. Vaikka noita olikin vaikea katsoa, nyt ymmärrän taas enemmän kuinka sairas olen ja haluan parantua vielä enemmän. Ja KUN parannun, miksi en haluaisi muistaa sitä aikaa? Se on ollu osana melkein koko mun elämäni, se on vaikuttanut melkein kaikessa mussa, vaikka vihaankin syömishäiriötäni, en voi väittää etteikö se olisi kasvattanut mua ihmisenä. Kiitoksia tsempistä :)

Ano 2: Juuh oon miettiny jos pistäisin sinne, mutta kuvittelin ettei kukaan enää kattois niitä, mutta jospa laitan sinne sitten xD En hylkää xD

Ano 3: Jep, en tosiaankaan ole aiemmin tajunnut kuinka sairas olen ollut ja kuinka laiha olen oikeasti ollut. Noi saa huomaamaan sellaset asiat ja katsomaan asioita eri kulmista..