Mystralin synttärit

   Niin, mitä tapahtui viikko sitten? Noh, minäpä kerron. Perjantaina suikkasin suukot Janin rohtuneille huulille (joihin se sitten vihdoin ja viimein osti huulirasvaa, miehet aina väittää ettei huulirasva ole niiden juttu..) otin reppuni (joka pitäisi pestä) ja käsilaukkuni ja lähdin plattarit kopisten kohti bussia. Keskustassa käyn automaatilla (Irenelle rahaa) ja lähden talsimaan junalle. Sain hyvän paikan ja istun ikkunapaikalle tyytyväisenä. Juna lähtee 10.15. Tekstaan ihmisten menoja ja sovin aikatauluista (harmi vaan Tiitu jäi näkemättä, höh! jalkani oli niin rakoilla, ettei kestänyt enää yhtään kävelyä mihinkään) ja matka sujuu hyvin Tampereelle Korpiklaanin ja Die So Fluidin avulla. Tampereella ostan itselleni ylihinnoitetun kolmiovoileivän, vaihtojunassa tajuan joutuvani neljän istuttavaan paikkaan ja joudun haistelemaan koko matkan omituiselta haisevia miehiä 0_o.. Onneksi sain silti leipäni alas, olin kuolemassa nälkään. Musiikki pelasti miehien höpötyksiltä. Tietenkään en voinut lukea kirjaa, koska paikkani oli nurinkurin ja kärsin melkein koko matkan matkapahoinvoinnista, jes.

   Helsinkiin päästyäni (noin kello kaksi) poltan kuivista presuista tekemäni sätkän ja meen metrolla Irenelle. Kompassilla joku jätkä tajuaa, että silläkin on paska päivä ja se kiroaa niin kovaan ääneen, että koko asema kaikuu. Tajuan, olen palannut Helsinkiin. Yritän etsiä Mystikselle lahjaa, mutta tajuan ettei asema tarjoa mitään hyvää tällä kertaa.

   Heti kun pääsen maantasalle takaisin, tuuli on kaataa mut kumoon ja tajuan pitkän hameen olleen väärä valinta mun samettiplattarisaappaiden kanssa. Ihan kuin näkymätön olento yrittäisi kampata mut. Kaiken lisäksi hiukset menee silmille ja saan koko matkan Irenen luo ihmisiltä katseita (jotka luultavasti johtui mun kiroilusta ja mutinasta) jotka viestii heidän miettivän, olen varmasti hullu. Onneksi Helsingistä löytyy kaiken maailman hulluja.

   Irenelle päästyäni halaamme pitkään ja olen iloinen päästyäni viimein perille. Vaihdan heti hameeni lyhyempään ja poltamme Irenen kanssa sauhut. Käynti kaupassa todistaa taas, etten mä osaa ikinä pitää budjettiani, sinne meni 50 e niin että sauhusi. No, onpahan juomat ja ruuat ja pärjätään ehkä sunnuntaihin asti.. Sitten musiikin kuuntelua (mm Emilie Autumn, joka sai mut taas ihanasti haaveilutuulelle), ruuan syöntiä (Ireneltä saa aina yhtä hyvää ruokaa namskis, tällä kertaa oli kasvisrisottoa) ja meikkasin ja laitoin hiukseni valmiiksi. Irene keksi Mystikselle lahjan (joka on sopiva sen horoskooppimerkille) ja lähdin vihdoin puoli tuntia myöhässä aikataulusta kohti Amarilloa, saavun perille varttia vaille 8.

Lita, Mystis, minä ja Tiina

   Olen hurjan ahdistunut (en edes tiennyt uskallanko mennä sisään, poltin ulko-ovella paniikissa tupakkia) ja kerron sen kaikille uusille ihmisille, joita pitkässä pöydässä istuu, Mystis (mystiksen blogi Mustaa pitsiä) tietysti pöydän päädyssä, kaunis tiara päässään, nähdään ensimmäistä kertaa ja heti ihastun tähän upean muodokkaaseen kaunottareen. Huomaan, että pöydästä löytyy tuttuja bloggaajia lisääkin, eli Lita joka pitää blogia Bitchblog. Aivan mahtavaa nähdä tätäkin kaunokaista! Ja samantien tultiin juttuun, mainiota. Ja tietenkin muitakin ihanuuksia löytyi<3 

   Siinä lähti ahdistuneiskuun aika nopeasti ja ehdin syömään vahingossa tacolastuja pöydältä dipin kera joa kaksi ennenkuin tajusin olevani lakossa. Kuulostin varmaan ihan typerältä, kun selitin juuri syöneeni ja olevani kaiken maailman lakoissa.. tietenkin varsinkin sen jälkeen, kun juuri mainitsin olevani syömishäiriöinen. No onneksi moni muukin pöydässä oli, joten mua ymmärrettiin. Laulettiin Mystikselle hyvää syntymäpäivää (saatiin ablodit!) ja otin siitä videota, se on tosin niin tumma, ettei siinä näy oikeastaan mitään..

Tässä me tytöt ny ollaan sitten

Juhlijakansaa.. erotuttiin vähän muista tuolla

Herkkiä hetkiä

   Sitten matka jatkui (kello on sillon vähän päälle yhdeksän) kohti Darkside clubia, joka oli lähempänä keskustaa, kun muistinkaan (oltiin siellä jatkoille viime Tuskassa Anskun ja Nipsun kanssa).  Mentiin ratikalla, oltiin jo sopivassa nousuhumalassa ja siinä sitten innostuttiin laulamaan matkustajien iloksi (suruksi?) Aikuista naista, Pilkesilmäkulmassa ja Turmion kätyreiden yhtä biisiä jonka nimeä en muista (menee jotenkin et.. verta lihaa, voi kuinka se vihaa..). Ainakin muutama siellä hymyili meidän laulamiselle (varsinkin Aikuselle naiselle, koska tosiaankin, erotuttiin hienosti muista ihmisitä) Sisään vaan Darksideen ja sielläkin heti sisällä kavereita, jei, kiva tunnistaa edes joku! Hauskaa oli sielläkin, hyvä musa soi ja juttelin lisää Litan ja Mystiksen kanssa ja olin ihan onneissani, kun musta tykättiin. Tapasinpas vanhan koulukaverinikin (Tuija), joka oli muuttunut niin, etten tunnistanut, ennenkuin Mystis kutsui häntä nimeltä ja mua moikattiin, aika hassua. Kuinka paljon ihminen voikaan muuttua 6-7 vuodessa? No olenhan minäkin, että nojaa.. Otettiin taas lisää kuvia, juotiin alkoholia, vaikka se olikin vaikeaa baarimikon takia, joka oli hitain tähän mennessä näkemäni. Ei se ees tienny mitä juomaa tehdä mulle, kun kysyin jotain hyvää drikkiä, no onneksi oli silti ihan hyvää. 

   Ennenkuin lähdin, mulle tarjottiin tietenkin tequilaa.. ensimmäistä kertaa elämässäni! Olin niin paniikissa, että kysyin monta kertaa, miten tää nyt tehtiinkään? Ja sitten samaan aikaan kulautettiin, ihan hirveältä maistui! Kaikenlisäksi baarimikko oli kai jostain kuusta, koska saatiin shotit normi juomalaseista, ei siis lainkaan shottilasesita. Siinä sitten kaksinkertasta määrää yritin mahduttaa shuuni, no tietenkin puolet purskahti suusta, alko yskittää ihan kamalasti (joo hyvä kipeenä juoda tollasia kuivia juomia..) ja katu-uskottavuus taisi mennä sen sileän tien, tosin naurattaa vieläkin koko juttu. Kukaan ei olis halunnut, että mä lähden, mutta oli pakko, kun lupasin Irenelle, että mennään vielä baariin. Kello silloin 15 yli 10.

Suloinen pariskunta

Upea nainen!

   Eli siinä mä sitten tein lähtöä ja sain matkaseurakseni Anniksen, joka oli ihan kaatokännissä ja jaettiin tietenkin alkoholin tuomalla uudella ystävyydellä kaikkea mitä elämässä on käynyt ja todettiin elämän olevan persiistä. Olin baarissa vihdoin tyylikkäästi tunnin myöhässä (kello tässä vaiheessa 11) ja Irene istu siellä juoman kanssa jo pöydässä odottamassa. Ensin tuli kommenttia vaan, että hän jo pelkäs mulle käyneen jotain (onneksi silti ilmotin tulevani myöhässä.. yritäpä itte kävellä jalat rakoilla ja kännissä.. vieden vielä toista kännistä vieressäsi!). 

   Kävin vessassa ja sieltä palatattuani Irene tokaisi ihanasti "Sä kannat sellasta karismaa ja vetovoimaa mukanasi, ettet kyllä selkeästi kuulu tänne". Oltiin siis vähän einiin hienommassa baarissa. Siisti se silti oli ja juomatki oli suhteellisen halpoja. Yötä myöten juteltiin ja puhuttiin asioista mitkä on vaivannut, taisi tämä ilta yhdistää meitä vielä lisää. Kuvia näistä kekkereistä ehkä vielä lisää, ja sitten onkin Burlesquesta sitten kerrottavaa lauantain kohdalla! (en tunnu saavan taas keneltäkään lisää kuvia.. argh, pitkin hajottaa toi kamera sillon viime perjantaina)

Lita on ihana!<3

/Leena


Sellasia tällä kertaa ja tänään sitten Nipsun ja Pian synttäreille illalla! (nyt otan oman kamerani mukaan, onneksi mulla on noita kaksi)