Vastauksia kysymyksiin

Hieman ärsyttää rakeisuus, rätinä (kyllä niitä asetuksia ei voi säätää) ja voi jestas sentään mitä hölinää, mutta tässä tää nyt olisi, vastauksia teidän kysymyksiinne. Lisäkysymyksiä? Haluatko johonkin perusteellisemman vastauksen videon muodossa?

/Leena

Ask me answers!

Sitten haluaisin kysäistä että minkälaisia lupauksia aiotte seuraavalle vuodelle tehdä? :)

Leena: Päätin, että tiskaisin joka päivä, jos se ei onnistu niin jokatoinen päivä. Aika hyvin on pitänyt ja tiskiä on ollut selkeästi vähemmän. Myös BatFit haaste on aikamoinen lupaus. Tupakanpolttoa en vielä lopeta, koska päätettiin Janin kanssa, ettei aletakaan vielä yrittämään vauvaa tänävuonna, henkilökohtaisista syistä. Lupasin myös siivota enemmän ja yrittää päästä eroon turhista roinistani, tämäkin lupaus on jo pitänyt, hyvä minä!

Jani: Lupaan että en lupaa mitään.

Minkä kaikkien väriset hiukset sulla on ollut?

Leena: Mulla on ollut tumman ruskeat, vaaleanruskeat, kirkkaan punaiset ja tumman punaiset, punaiset ruskeilla raidoilla, mustat, siniset, vihreät, sinivihreät, turkoosit, vaaleanpunaiset, blondit, hopeiset, keltaiset, violetit, punavalkoiset, mustavalkoiset.. hmm.. puuttuukohan tästä vielä joku? Niin, punavioletitkin on olleet :) 

Montako tatuointia sulla on?

Leena:Mulla on nyt niskassa yksi, rinnassa yksi, käsissä kolme ja jalassa kaksi. Eli seitsemän. Lepakoita on silti kuusi, lasketaanko ne yhdeksi? Janilla ei ole tatuointeja, mutta se on kyllä miettinyt ainakin paria ideaa :)

Ootko menossa Nw'n keikalle?

Olen kyllä menossa Nw:n keikalle, maaliskuussa Tampereelle! Jani ei tuu keikalle, kuskaamaan vain xD Jos menemiseni noin yleisesti kiinnostaa, oon tehnyt menokalenterin tohon oikeaan palkkiin.

haluisitko piirtää joillekkin ihmisille noita sun ihania mm. vamppyyri-piirroksias, jos ne silleen "tilais" niitä, jos ymmärrät mitä meinaan? (:

Leena: Kyllä ehdottomasti! Kysyntää ei ole ollut, mutta kaipa sitä voisi jotenkin mainostaa.. Eli jos joku on kiinnostunut taiteestani, niin eikun tilailemaan mitä tykkäilee! Lyijykynällä tehtyjä myyn muutamalla kympillä, maalatut onkin sitten jo vähän kalliimpia. Riippuu myös työmäärästä. Mutta aika halvalla lähtee! Yleensä piirrokset jää luonnoksiksi, mutta myyntiin ja lahjaksi teen loppuun asti ja parhailla taidoillani.

Kysymyksiä en oikein osaa esittää, muutakuin että milloin teidän nukkiskoti saa uutta tuuninkia? :D

Leena: Motivaatio on vähän hukassa. Ideoita kyllä riittää, halu on eriasia.. Eiköhän se sieltä taas joskus puske esiin!

Jani: Heti kun motivaationi kasvaa riittävästi.

Kysymys: Haluisin kuulla häävalmisteluistanne ja kuinka goottityyliset hääjuhlat ovat tulossa :)? Onnea vielä molemmille!

Leena: No Jani antaa ensinnäkin mun tehdä kaikki suunnitelmat, useimmissa ja isoimmissa asioissa kyllä kysyn lupaa ja että voiko ideoitani toteuttaa. Häät pidetään Pomarkussa metsän keskellä, josta meillä löytyy oma talo. Maistraatissa käydään hoitamassa virallinen puoli ja metikön keskellä sitten meidät vihitään sielullisella tavalla ja uskomukseni mukaisesti. Kyseessä on siis wiccahäät. Luvassa on tanssia, musiikkia, paljon ruokaa ja erilaista tekemistä, niitä pitää tosin vielä vähän hioa.. Kaikkea en viitsi paljastaa, että vieraillakin olisi jotain yllätystä ja mulla on luvassa hääpostauksia tässä tällä viikolla! Juhlat ovat niin goottimaiset, kuin niistä vain saan.

Jani: En osaa vastata, 

Miuta kiinnostaisi tietää myös hääsuunnitteluista ja muusta; miten paljon teidän tyylinne näkyy häissä? Mitä odotat yhteiseltä tulevaisuudelta? Otatko miehesi sukunimen? Ja miten nopeasti olette edenneet suhteessa? :) 

Leena:  Janin tyyliä ei kauheasti näy, hänhän nyt ei ole gootti xD Mutta Jani tykkää yleensä siitä mistä minäkin.. mutta toisinsanoen kyseessä on ehkä minun tyylini xD Jani saa silti myös päättää asioista ja me keskustellaan näistä suunnitelmista tosiaan yhdessä. Häistä tulee wiccagoottikeskiaika häät. Wiccalaisuus näkyy rituaalissa ja osassa rekvisiittaa, goottius näkyy kaikinpuolin mustanpuhuvana ja puvuissa ja keskiaikateema tulee näkymään ruuassa ja sensellaisessa. Mä odotan yhteiseltä tulevaisuudelta vähän samaa kuin nytkin, rutiinia, rakkautta ja romanttisuutta, lapsia, avioliittoa ja omaa taloa siellä metsän keskellä. Olen kai tulossa vanhaksi, koska tahtoisin kovasti olla kotiäiti. Ei se silti meinaa, etten tahtoisi välillä bilettämään tai lähteä yhtäkkiä toiselle puolelle Suomea! Miten nopeasti ollaan edetty? No suhde alkoi niin, että en saanut kämppää mistään, että muutettiin yhteen. Siinä samalla sitten päätettiin ylittää kaverirajat ja rakastuttiin. Kihloihin mentiin, kun oltiin oltu n. vuosi yhdessä ja naimisiin mennään, kun kolme vuotta yhdessä oloa on täyttynyt tossa kesällä. En tiedä onko se nopeasti vai hitaasti, mutta viimeksi menin kihloihin kahen kuukauden jälkeen ja naimisiin suhteellisen samoissa ajoissa kuin nytkin..

Jani: Perinteinen elämä on odotuksena, ei ota samaa sukunimeä.

Mua kiinnostaa hääjutut aivan mielettömästi... Joten mikä on erikoisin juttu, mikä tulee olemaan häissäsi?

Leena: Köh köh kaikkea ei voi vielä paljastaa, kaasoni Anniina kyllä tietää suurimman osan suunnitelmista (koska hän on niissä auttamassa), mutta erikoista on tuo wiccalaisuus, eli hypätään esimerkiksi luudan yli seremonian loputtua. Tämä kuvastaa hyppyä yhteiseen elämään.

Jani: *sensuroitu*

Ja pari muuta; minkälaiset olisivat unelmakenkäsi, ja - kotisi? 

Leena: Unelmakengät on tällä hetkellä Iron Fistin ne violetit kengät, missä on koroissa nyöritykset. Myös Minna Parikan Jacueline Black kengät on aivan ihanat.. Ja Belle Blackit.. Unelmakoti taas lömmöttää siellä Pomarkussa, me tullaan remppaamaan sitä kyllä aika paljon, portaikko siirtyy ja on isompi, ulkopuoli on.. ei ihan niin miun tyyliseni. Ja laajennusta tulee aika lailla. Paikalta ei löydy ees juoksevaa vettä, joten sillekin tehdään jotain. Jos ylimalkaalisiin toiveisiin mennään, niin mie asuisin kyllä linnassa tai isossa kartanossa.. Ei silti, kyllä se iso omakotitalokin on tosi poikaa.

Jani: Unelmakotini on keskellä ei mitään perinteinen vanhantyylinen perustalo kaikilla herkuilla. Unelmakenkäni, hmmm... Puolisaapikkaat teräskärjillä ja pohjilla, kestää öljyä ja kuumuutta, sopii metsään eikä jalat palele.

Postaustoiveita tuli:

Mä haluaisin lukea täällä sun blogissa lisää sun ajatuksia syömishäiriöistä.. Mun mielestä ne on kovin mielenkiintoisia nuo aiemmatkin postaukset, mitä olet kirjoitellut. 

Lisäksi kiinnostaa nuo wicca-jutut. :)

/Leena & Jani

Anna mulle ne vastaukset..

Ajattelin vihdoin ja viimein vastata kysymyksiin! Sorry I'm too tired to translate this xD

ttau kirjoitti...

Mitkä on sun suurimmat unelmat & haaveet? Mitkä on sellaisia arjen pieniä iloja, jotka piristää päivää? (:

Mun suurimmat unelmat ja haaveet? Tällä hetkellä mun suurimpana unelmana on saada mun kirjani joskus valmiiksi ja julkaista se. Olen halunnut olla kirjailija siitä lähtien, kun luin ensimmäisiä kirjastosta lainattuja kirjojani, eli varmaan jostain tokalta luokalta lähtien. 

Eilen naureskelin Minnille joka oleskeli jalat levällään tyynen rauhallisena

Mulla on myös kauhea kutina tulla äidiksi, mutta samalla se pelottaa, koska en ole vieläkään tarpeeksi terve. Enkä tiedä olenko tarpeeksi kypsäkään. Tahtoisin vaan olla maailman siistein goottiäiti. Mä esimerkiksi lukisin niille satuja ja opettaisin luonnon tärkeitä asioita (sitten siitä tulee kuitenkin anarkisti ja se huutaa mulle, että painu vittuun mutsi). 

Oma talo on kans suureena haavena, ollaan suunniteltu jo Janin kanssa. Ulkomaillekin ois kiva päästä (johkin pidemmälle, kuin lähimaihin), mun fobiat on estäneet mua, mutta ehkä mä karaistun ja päätän vihdoin tehdä mitä haluan. Haaveilen kanssa, että saisin steampunk sarjikseni jossain vaiheessa kunnolla aluilleen. Tai ehkä väsään siitäkin kirjan, enpä tiedä xD

Arjen iloja? No esimerkiks tää blogi. Eilenkin sain mahti kommentin, joka pelasti mun päiväni itseinholta:

Eva kirjoitti...

Pakko sanoo, että sun blogia on mukava lukee siksi että täällä on niin kaikenmoista juttua: vakavaa asiaa ja sitte vaatteista yms materiastakin. Ja nuo kuvat..ensinnäkin että jaksaa etsiä netistä oikeesti siistejä kuvia, niin siitä propseja -aina kun haluaa inspiroitua niin tietää tulla kattomaan siun blogias :D Ja toiseksi, nää kaikki sun omat kuvat -nainen sä olet ihan mielettömän muuntautumiskykyinen ja valokuvauksellinen! :) Juu ei mulla muuta tällä kertaa, hehee :>

Ei tollanen voi, kuin piristää. Mä en ikinä tajua miksi mä saan noin ihania kommentteja, enkä ymmärrä miksi ihmiset voi pitää musta, koska niin monta kertaa mut on jätetty ja sanottu ilkeitä asioita. Tälläinen piristää, ihan oikeasti. Varsinkin kun en saa mitenkään tajuttomasti näitä kommentteja.

Mua piristää kans kissat ja rottaseni. Minni nukku eilen niin tavattoman söpösti, se alkaa maiskuttaa, kun se näkee oikein makeita unia. Freya jahtaa usein häntäänsä ja vauva ei osaa maukua vaan sanoo "kräyh", koska se kurisee niin paljon, ettei maukumisesta tule mitään. Jani piristää aina jollain tapaa, ihan uskomaton mies, se keksii aina keinot miten piristää mua. 

Tapasin Bean Turussa viikko sitten. Siinäpä oli kaunis nainen!

Ystävät kans, ihan pienillä jutuilla, näkeminen on silti ihan parasta ja kun tehään kaikkea kivaa. Mua piristää kans piirtäminen ja olen ihan innoissani välillä millon mistäkin. Nyt oon hypettäny esimerkiksi Janille Minna Parikan kenkiä, muttei sillä taida olla varaa niihin sen enempää, kun mullakaan. Luonto, saunominen, kaikki arjelliset jutut on ihania. Ja nyt oon löytänyt siivoamisesta sen ilon, että näen pystyväni siihen (oon ehkä epäjärjestelmällisin ihminen ikinä.).. Ja mun siskoni käyttää kuulemma joka päivä rannekorua, jonka annoin sille lahjaksi. 

Kuin myös Suvinkin!<3

Usein, kun kaipaan ulkomuodollista piristystä, värjään vain hiukseni. Mulla vaihtuu hiustenväri monta kertaa vuodessa. Joskus vaihdoin melkein joka kuukausi. Seuraavaksi mulla ois ideana valkoset hiukset, sit haluisin kirkkaanvaaleanneonvihreät mitkä onkaan jaaaa kaksväriset ois kans kivat. Ja pikkuletit vois olla kivat kanssa pitkästä aikaa.

Annele kirjoitti...

miten voit? entä sh:n suhteen? en ole kaikkia postauksiasi ehtinyt lukea, joten jos oon jotain missannut... 

entä missä näet itsesi 5 vuoden päästä? mikä olisi haaveesi? onko se kuinka realistinen haave/ kuinka suuri todennäköisyys, että toteutuu? millaisen Leenan näet peilistä tällä hetkellä? 

Mä voin tällä hetkellä itseasiassa ihan hyvin, jos ei oteta kipeätä kurkkua lukuun. Mä en ole ikinä ollut niin onnellinen, kuin tän hetkisessä elämän tilanteessani. 

Syömishäiriönkin suhteen menee paremmin, kuin olisin koskaan uskonut. Aiemmin mä luulin, että syömishäiriöstä ei ihan oikeasti vois parantua, että toiset on vaan esittänyt tai niille se on ollut jotenkin helpompaa. No, kumpaakaan se ei ole, sitäpaitsi kaikkien paraneminen on erilaista. Jotkut ei parane koskaan. Mä uskon paranevani, enkä aio luovuttaa, vaikka siihen menis koko loppuikä. En ole oksentanut kahteen kuukauteen (wau!), paitsi kännissä, mutta se ei ole mitenkään osallisena syömishäiriööni tai henkiseen pahaan olooni. En ole ahminut ja nautin vihdoin ruuasta sitten lapsuuden.

Mä luulen (ja toivon kovasti!), että viiden vuoden päästä olen Janin kanssa onnellisesti naimisissa ja meidän esikoinen sulattaa kaikki kauniilla hymyllään. Ja mun kirja on valmis ja tosi monet tykkää siitä ja ostaa sen. Siinä sitä haavetta ja ekassa kysymyksessä vastasinkin jo tähän :) Mutta kaikki mun unelmat on toteutettavissa, ne on ihan realistisia. (paitsi se, että joku ostais mun kirjani muukin ku kaverit)

9.6.2011

Mä näen peilistä itseni aika vaihtelevasti. Useimmiten nykyään pidän itseäni kauniina ja musta on tosi kiva, että mulla on muotoja. Mutta samalla mietin, että oon nähny siitä pahuksen peilistä pirusti laihemman henkilön ja vertaan itseäni sairaaseen minääni. Kuvittelen, että laihuus tekisi minusta kauniimman muiden silmissä, vaikka nykyään kaikki sanoo, että olen kauniimpi, kuin koskaan ennen, monet kadehtii mun tiimalasivyötäröä jne.. Mulla on mies joka ihannoi mun kauneuttani, mutta itse sitä on vaikea nähdä. Sellasina hetkinä katson itseäni suoraan silmiin ja toistan ääneen "minä olen kaunis ja ansaitsen olla onnellinen" ja se hiljentää pienen pirun päässäni, ainakin tarpeeksi usein. Enää ei onneksi tarvitse itkeä, kun näen itseni peilistä, enkä pakoile peilikuvaani. Näen Leenan, enkä ketään muuta. Sen pitäisi riittää minullekin.

IndianaRex kirjoitti...

Mä haluaisin mielelläni kuulla sun biseksuaalisuudesta :) Milloin tajusit sen? Onko ollu erilaista sen jälkeen kun tajusit? Ootko ikinä saanut negatiivista kohtelua sen takia? 

Juu se olis kiva tietää :)

Hmm.. mä taisin tajuta sen jo ala-asteella. Tykkäsin tytöistä siinä missä pojistakin, mutta tytöissä on erilaista kauneutta ja itsevarmuutta, joka on aina viehättänyt mua. Ei elämä muuttunut sen tajuamisen jälkeen mitenkään erilaiseksi, mutta en silti kertonut sitä kenellekään. Kai mä jotenkin tiesin sen olevan "väärin" ja "erilaista", vaikka en pitänyt sitä itselleni mitenkään pahana asiana. Muistan silti olleeni hämmentynyt ja mun päiväkirjatekstit on sitäkin hämmentävämpiä, olen nauranut kippurassa, kun olen miettinyt mikä olen vai olenko mikään xD Ensimmäinen tyttöihastus tuli seiskaluokalla silloiseen parhaan kaveriini (koulun suosituin tyttö), joka on vieläkin mun mielestä yks kauneimmista naisista ikinä. Olen kertonut ihastumisestani hänelle tossa pari vuotta sitten, se lähinnä nauroi ja oli imarreltu, onneksi se ei häirinnyt meidän ystävyyssuhdetta. Negatiivista palautetta oon saanut jonkinverran. Ensimmäinen bestikseni pisti meidän kaverisuhteen poikki ilmottamalla, että voisin palata "pilluplaneetalle". Tuijotin puhelinta ihan mykkänä, en ees tiedä mistä se oli tajunnut sen. Ehkä muut oli, sen silloset kaverit, en tiedä.  Sillon kyllä vähän hämmensi biseksuaalisuus, ku siitä tuli muotia. Kaikki tytöt joka paikassa pussaili keskenään, kun ne tajus, että sillä saa jätkiä.. köh? En ymmärrä miksi seksuaalisella suuntaumuksella pitää pelleillä tollein. Joillekin se on tosi vakava asia ja kyseiset tyttöset teki itsensä naurunalaiseksi. Onko lesbous nykyäänkin muotia? Negatiivista palautetta ei siinä määrin oo tullu niin paljon, kun tiedän esimerkiksi miespuolisten saavan. Jotkut on hetken sen kuultuaan vähän hämmentyneitä, mutta ketään mun kavereita se ei oo koskaan haitannut. Miehille tulee kummallinen ilme, kun ne kuulee ja näen, kuinka niiden aivoissa ruksuttaa kimppakiva tai lesboseksi (mutapaini tai tyynyflaidis).. Aika naurettavaa, ettei suurinosa osaa ottaa sitä tosissaan tai sitten homoutta pelätään. Mä olen seurustellut kahden tytön kanssa (joo enemmänkin olisin, mutta kun mä en pahemmin ehdi olemaan sinkkuna ja bi/lesbotyttöjä on suht vaikea löytää). Tykkäsin olla tytön kanssa, mutta mut jätettiin molemmilla kerroilla jätkän takia, hah!

Picture from 2008

Dollie kirjoitti...

Mikä oli sinulle "se hetki", jolloin tajusit, että et halua enää sairastaa?

En mä muista oliko siihen mitään tiettyä hetkeä (pitää vissiin varmistaa mun päiväkirjoista). Lähinnä mä vaan kyllästyin siihen jatkuvaan laskemiseen (vihaan matikkaa), itsensä vihaamiseen, kipuihin ja pelkotiloihin. Halusin tulla itsevarmmaksi ja tiesin, etten ole terve enää. Kun olin sairaimmillani, olin nimenomaan sitä, mua ei ole ikinä sattunut joka paikkaan niin paljon ja olin masentuneempi, kuin koskaan ennen. En enää halunnut laihtua vain laihtumisen takia, koska selkeästi se ei tehnyt mua onnelliseksi. Kai sitä pitää käydä pohjalla, ennenkuin pääsee ylös, oikeasti. Mutta mä oon nyt varmaan jotain kolme vuotta yrittänyt ihan oikeasti parantua. 

Jarkko kirjoitti...

Paljonko Panzerkampfwagen VI:n sysäri painaa.

Sitä ei saa irti siitä, joten miten sä mittaat sen painon? En tiedä, kerro sinä fiksumpana.

/Leena

Jos jollain on vielä jotain kysyttävää, niin aina sitä saa esittää uusia :)

Answers part 2

Onko kosmetiikka kuinka lähellä sydäntäsi?

Onhan se aikalailla, tykkään normaalisti meikat melkein päivittäin, mutta nyt tuon silmässä olevan haavan takia en oikein voi, lääkäri sano etten sais lainkaan tänä vuonna meikata, mutta olen kyllä pari kertaa fuskannut ;) Käytän vain eläinkoetestaamattomia tuotteita, joten on sitten aina metsästämistä ja kyselemistä millon mistäkin purnukasta, että onko tässä käytetty eläinperäsiä aineita yms.. viimeisin kosmetiikka ostos tais olla hiuslakka. En muista tarkkaa hintaa, mutta oli kyllä varmaan kallein kosmetiikkatuote mitä oon ikinä ostanu, 25 euron luokkaa.. Myyjä paasas mulle varmaan vartin verran jostain kansiostakin käsin, kuinka mahtavaa tää tuotesarja on ja että ei todellakaan käytä mitään kokeita yms.. Noh, oli mukavasti violettiakin (olen tosi altis kaikelle violetille krääsälle..) joten päätinpäs sitten ostaa. Tuoksuu ihan hyvälle ja tuntuu käytössä oikein mukavalta. Ei tahraa, ei tuu mtn kauheeta kivikypärää ja lähtee pois enemmän harjatessa. Turhan kallis puteli silti, ei ihan mihinkään joka päiväseen käyttöön 0_o

Millainen ajattelisit olevasi, jos et olisi koskaan sairastunut syömishäiriöön? Millainen olisit silloin?

Voi että mikä kysymys. Tiedätkös, mä olen miettinyt tota aika paljonkin. Luultavasti en olisi kypsynyt niin paljon (vaikka sanotaan, että syömishäiriöisen mieli jää siihen ikään missä oli sairastuessa), koska syömishäiriö on tuonut mulle niin paljon kokemuksia, olen kestänyt kipua, ystävien menettämistä, sairauksia, olen koetellut itseäni äärimmilleni, tiedän nykyään siis missä rajani menevät, tunnen kehoni ja mieleni paljon paremmin. Mutta millainen olisin.. en varmaankaan niin vahva. Millaisia tapoja olisin keksinyt ahdistukseni poistoon? Olisinko kuollut? Yksin..? Vai olisinko aivan erilainen muutenkin.. en tiedä. Sitä on todella vaikea sanoa, uskon silti, että mulle ois kehittynyt toinen tapa käsitellä tuskaani.. huumeet, viiltely..? kenties. Otan silti syömishäiriöni kokemukseni ja tietynlaisena vahvuutena, opin voittamaan sen ja olemaan vahvempi. (kuva by google)

Onko ystävissäsi enemmän syömishäiriöisiä vai ei-syömishäiriöisiä ihmisiä?

Aika puolet ja puolet. Mulla on paljon sellasiakin kavereita jotka ei edes tiedä mulla olleen syömishäiriötä, nykyään puhun siitä aika avoimesti, koska syömishäiriöön liittyy järjetön salailu, enkä halua antaa sille valtaa. Se on sairaus siinä missä muutkin, ei mun tarvitse hävetä sitä. Ne syömishäiriöiset kaverit mitä nykyään on, osasta en tiennyt edes ennenkuin nyt (kaikki osaavat salata sen, jopa ystäviltään) ja osa löytyi pääasiassa netistä. Olin aika pro-anailija, hävettää myöntää. Jatkuva kateus ja ihailu noidankehä aiheutti sen, että oli tosi hyvä ja huono asia, että oli joitakin kelle puhua ja tukeutua, tai jotka auttaisivat laihtumaan.. jaa-a..  Molemmat puoliskot ovat silti nykyään yhtä tärkeitä, koska nykyään pystyn keskittymään sh ystävissäkin muuhunkin kuin heidän pelkkään syömishäiriöönsä ja ei syömishäiriöiset ovat siksi tärkeitä, koska he ovat yrittäneet tukea ja ymmärtää parhaansa mukaan, arvostan sitä todella, ystävät on todella suuri apu parantumiseen.

Onko sinua koskaan koulukiusattu, tai oletko huomannut selkeästi että jotakuta muuta tuttua/ystävää kiusattaisiin ns. "oikeassa elämässä" tai netissä?

Olin koko ala-asteen koulukiusattu, yläasteella myös ja lukiossa se oli lähinnä sellasta, että mulle naurettiin ja syrjittiin, onneksi oli silti hyviäkin ystäviä, kautta kouluajan. Nykyään ei ole oikeastaan yhtään kiusaamista (olen ammattikoulussa), mutta ei kaikki mua edelleenkään ymmärrä, mutta olen jo tottunut siihen, mulle riittää pieni oma kaveripiirikin :) Tiedän myös sellasia joita on kiusattu ja autoin kyllä. Nykyään.. en kyllä oikein oikeassa elämässä tiedä.. Netissä kiusaamista kyllä esiintyy ihan kamalasti, täällä myös minuakin kiusataan mm. tullut blogiinkin ilkeitä viestejä, anonyyminä tietenkin, pah. Kirjoitan omalla pärställäni, omalla nimelläni, eikä toinen kehtaa ees mitenkää vihjata kuka on, naurettavan pikkumaista.

Kuka ihminen maailmassa inspiroi(tyyliltä ja ajatuksilta) sinua eniten, jos pitäisi valita vain yksi ainut?

Vain yksi ainut? En tiedä, varmaan Irene <3 Se on niin kokenut, siltä löytyy monipuolinen ajatusmaailma ja joka kysymykseen löytyy aina järkevä/auttava vastaus. Tyyliltään Irene on aivan mahtava, sillä on vaatekomera suoraan materianihmemaailmaan (josta olen onneksi saanut osan myös itselleeni<3). Irenen pukeutumistyyli on mustanpuhuva victoriaaninen, hienon naisen (oikean ladyn) tyyli. Sen normaalipukeutuminen on niin kadehdittavaa, että mietin jaksanko edes pari kertaa vuodessa pukeutua yhtä kauniisti.. xD Ja voi voi ihmiset, ehkäpä yritän uskaltautua ens kyläilylläni ottamaan kuvia Irenen kämpästä, sieltä löytyy vaikka mitä ihanaa, saisitte vähän yksityiskohtasempaa tietoa, millasen kämpän mäkin tahtoisin! xD

 Eipä ole naisesta kovin paljoakaan kuvia, Irene ei meinaan kuulu tähän linssilude kategoriaan (toisinkuinminä), mutta löytyipä pari kuvaa mitkä täällä voisi julkasta, eli tässä kuvia mun ihanasta, rakkaasta Irenestäni, joka on minulle kuin sisko ikään<3

Jos olisit eläin, niin mikä eläin olisit ja miksi?

Mä olisin kyllä kissa. Tai susi. En osaa päättää. Mutta jotain alkukantasen ihanaa, nelijalkasta ja karvaista tahtoisin olla xD Kissat, sudet ja rotat tuntuu jotenkin olevan kyllä sydäntä lähinnä, tunnen niihin jonkilaista yhteyttä. Laitanpa myöhemmin postausta lähemmin meidän rotista ja kissoista, uusi rotta tulokas meille tulikin tänään ;) Herran nimi on Hannibal. Kuvassa ei kyseinen rotta, kuvat googlesta.

Mikä/mitkä on lempparielokuviasi?

Mun ehdoton leffasuosikki on Kaunotar ja Hirviö. Disney tekee yksinkertasesti vaan kaikkein parhaimmat animaatiot. Disney teki aikoinaan maailman ensimmäisen kokoillan piirroselokuvankin, tunnetaan nimellä Lumikki ja 7 kääpiötä.

Tykkään myös suomalaisista elokuvista, oon kattonu vaikka kuinka monta kertaa Tyttö sinä olet tähti ja FC venus, joo tykkään ihan sikana tyttömäisistä hömppäleffoista xD

Tietysti Harry Potter leffat on kans meillä aika katottua kamaa.. katon mä paljon muitakin leffoja, mutta siinä suosikit.

Oletko allerginen millekkään?

Mulla on atooppinen iho ja olin pitkään allerginen vain kaikenmaailman rasvoille yms, mutta nykyään olen allerginen ruoka-aineellekin, kiiville. Se harmittaa mua ihan sikana, koska tykkään syödä sitä! Syön pari kertaa vuodessa silti kiiviä, tosin suu menee ihan haavoille ja kieli puutuu puoliksi, mutta se on vain niin hyvää..

Mitä tekisit, jos voittaisit lotossa?

Mä perustaisin suomeen kunnollisen syömishäiriöpoliklinikan (jossa hoidettais myös esim masennusta ja tällästä) seka eläinsuojelukodin. Piste. Jää kyllä haaveeksi.

Miten ja missä tapasit miehesi?

Me tiedettiin toisemme itseasiasiassa jo kolme vuotta ennen seurustelua. Jani asui naapurissa ja oli naimisissa erään naisen kanssa, jonka kanssa ystävystyin. En tiennyt Janista juuri mitään, ennenkuin he erosivat.. sitten meistä tulikin Janin kanssa ystäviä ja kun erosin Juhan kanssa viime vuonna kesällä, tajuttiin että ollaan ihastuneita toisiimme ja siinä sitten rakastuttiinkin ja muutettiin yhteen viime vuonna heinäkuussa :) Tänä keväänä mentiin kihloihin. Suunnitelmissa olisi maistraattihäät (kumpikaan meistä ei kuulu kirkkoon, Jani on ateisti ja minä pakana..) ja luultavasti joskus kun muutetaan ihan omaan kotiin (omakotitalo) niin pihassa pidettäis kans käteenliittäjäiset (wiccojen hääseremonia) joka liittäis meidät yhteen myös spirituaalisesti. Jani tykästyi kovasti ajatukseen ja olen saanut suunnitella meidän häitä ihan innoissani. Lapsia kans kovasti haluttaisiin, mulla on ollut jo vuoden kamala vauvakuume..

Jani on mun suurin voimavarani, auttanut mua paranemaan ja mä en ole ikinä ollut näin onnellinen kuin nyt <3

Minkä vaatteen haluaisit joskus hankkia itsellesi, mutta et ole syystä tai toisesta hankkinut sitä?

Mä rakastan ihan kamalasti steampunk vaatteita, olen haaveillut sellasista jo vuosia, mutta pääasiassa ne maksaa niin paljon enkä mä ole osannut itse tehdä/tuunailla. Mutta pian siihen tulee muutos, koska mulla on isot tilaukset tulossa Sannalta ;)

Minkälaisia kissasi ovat luonteeltaan? Entä minkä ikäisiä?

En viitti kauheen pitkästi vastata koska teen tästä oman merkinnän. Yondalla on puolitoista vuotias. Minni ja Freya on molemmat 2 ja puoli vuotiaita. Yola on perheen vauva, ihan oikeasti. Se on vieläkin pienikokoinen, tietysti nuorin, mutta kertakaikkisesti hölmöin noista, koko ajan leikkimässä, katsomassa pöhkösti ja olemalla täysin lapsi vielä <3 Rakastan tota mokomaa rasavilliä. Minni on joukon johtaja, se vetää tassulla turpaan sillon kun muut ärsyttää sitä ja muuten se vain loikoilee tärkeänä ja tyytyväisenä. Freya on suhteellisen rauhallinen ja selkeästi joukon alistetuin osapuoli. Se syö ruuankin viimesenä. Kaikki tulee silti hyvin toimeen keskenään ja nytkin ne nukkuu sohvalla samassa nurkkauksessa vieri vieressä <3

tyylisuuntaus ota inhoat? kuka on idolisi julkisuus maailmassa? rakkain vaatteesi tällä hetkellä? :)

Nykyteinien emohopparipissis tyyliä inhoan. Siis yleisesti nykynuorien pukeutuminen vähän ärsyttää mua. En tajua miksi ihmiset käyttää vaatteita jotka ei sovi niille lainkaan, tai muutenkin, entiä.. joillekin noikin tyylit sopii, mutta aika harvinaista mun tapauksessa. Taisin sanoa jo aikasemmin olevani aika pinnallinen (etten tule toimeen tyyliin pissisten kanssa.. ja sitten mulle kommentoikin jo moni että kuuluu varmaan kategoriaan kelle en tulis puhumaan xD) Mua ärsyttää kans se kun jotkut ihmiset ei välitä lainkaan miltä näyttää vaan pukeutuu aina samoihin löysiin rytkyihin joissa on tyyliin tahroja tuulipuku kahisee.

Mun idolini koko universumissa on ehdottomasti Tuomas Holopainen. Mä en osaa sanoa siihen enempää muuten kuin, että tää mies on varmaan maailmakaikkeuden suurin taiteilijasielu.

Rakkain vaate tällä hetkellä.. varmaan tossa aikasemmin jo esitelty raitahame. Ja tietenkin se raitakorsetti.<3

Nytpä en jaksakaan enempiä, toivepostauksia tulee myöhemmin tälläviikolla, jos on vielä toiveita ni senkus pistätte viestiä!

/Leena

Ask me- Answers, vastauksia

Ensinnäkin DeadlyDame voitti ristikaulakorun :) Onnea! Lähetä osoitteesi mun sähköpostiin leena.flinck@gmail.com.

Ja sitten kysymyksiin :)

Montako paria kenkiä nainen omistaa? ^^ Ja mitkä ovat ehdottomat lempparikenkäsi? :) 

Mulla on 27 paria kenkiä. Olen vasta mun keräilyni alkuvaiheessa, joten kyllä niitä kertyy vielä lisää xD Haluaisin lisää korkokenkiä, plattareita ja tarttisin parit uudet käyttäkengätkin.. Kenkärakkaus on aina ollu mulle kauhean suuri, pienenä aina, kun sain uudet kengät, pidin niitä jalassa koko päivän ja kun kengät kului, kävin äidin kanssa kiihkeitä taistoja siitä että ei ne kengät viel ole poisheittämisvaiheessa. Mun ehdottomat lempparit..  Niitä on tosi monia, esim nää en tiedä minkä nimiset saappaat.. Noi on toooosi epämukavat jalassa, mutta muoto ja pituus on mun mielestä niin nam nam. Rakastan just tälläsiä korkoja.. <3

Andiomosta ostetut Cancanit on aivan ihanat, en vain osaa kävellä niillä.. köh köh.. kai senkin vois jossain vaiheessa opetella. 

Demonian Charade nilkkurit on kanssa mulle tosi rakkaat. Rakkaus väheni kyllä lievästi sillä, että noissa tulee jalat hieman väsyneiksi pidemmän käytön aikana, sekä satuin kaatumaan syksyllä noilla tosi hienosti, käteen tuli niin syvä haava asfaltille rämähtäessä (olin kaatuessani sanonut vain "Okei" tuntui, kuin hidastetussa filmissä xD) että mulla on muistona hieno arpi kämmenessäni.. jes.. En ole oikeen uskaltanut enää kävellä noilla.

Ketkä ovat eniten inspiroineet tyyliäsi?

Jaa-a.. jos julkkiksista otetaan niin varmaan Nina Kate on aika lailla vaikuttanut mun tyylisuuntauksiini.Nina on 26 vuotias malli Lontoosta. Aivan ihana. Kaikin puolin täydellinen nainen, sille sopii kaikenlainen tyyli, kauniit tatuoinnit, lävistyksiäkin on, muotojakin löytyy.. täydellinen nainen <3 (varmaan huomaatte mustavalkoraidalliset vaatteet xD)

Tietenkin mun elämäni tärkeimmän bändin entinen solisti on kans vaikuttanut siihen, mikä on mun mielestä kaunista. Mua on pari kertaa sanottu samannäköiseksi, mutta en mä ole niin kaunis kuin Tarja Turunen.. 33- vuotias Tarja on aina vaikuttanut muhun suuresti. Ois ollu just Porissakin esiintymässä, mutta mulla ei ollut ylimäärästä 30 euroa, että olisi päässyt katsomaan.. Vähänkö harmittaa =( Tarja on suunnitellut itse kaikki vaatteensa Nightwishin alkuajoista asti, joten kyllä huomaa, että on tyylitajua naisella.. Ehkä mäkin uskaltaudun jossain vaiheessa käyttämään enemmän värejä, tälle naiselle ne ainakin sopii vai mitä?

Vielä joku joka on myös inspiroinut on Kat Von D. 28- vuotias Katherine Von Drachenberg on tatuoija, pirunhyvännäköinen sellanen. Itsevarmuus, asenne ja tyyli on mulle erittäin inspiroivia, haluan olla yhtä varma itsestäni ja saavuttaa elämässäni yhtälailla juuri niitä asioita mitä haluankin.

/Leena

Hups vähä innostuin kuvissa, siks nää vastaukset tuleeki osissa, koska muuten tulis vähän turhankin pitkä..Enjoy the pictures!