Kuinka tänään menee? No ensinnäkin, kuten moni tietää, niin mulla on tosi paha riippuvuus.. sipseihin.
Mä en tiedä mitä kummaa ne tunkee noihin sipsipusseihin, mutta niissä on pakko olla jotain mikä aiheuttaa riippuvuutta. Mä en meinaan pysty ajattelemaan mitään muuta, kuin suolaisia ja rapeita sipsejä jotka rouskuu mun suussani.. Mä oon kyllä sen yhen kerran pystynyt elämään kuukauden ilman sipsejä, mutta se taitaakin olla pisin aika. Koska vaikka mä olenkin laihtunut muutama vuosi sitten 20 kiloa, mä silti söin sipsejä.. no oikeastaan mä suorastaan kahmin niitä melkein kaksin käsin. On kummallista miten tietyt tavat jää ja kun osa siitä tavasta jää pois niin tadam sulla onkin yhtäkkiä 20 kiloa. Eli siis tahdon syödä entiseen tahtiin noita ihania kultaisia sipsejäni, vaan koska en oksenna, lihon ja nykyään tahtoisin melkein senkin takia jo oksentaa argh! Tuntuu, että tää on ikuinen kierre, tähän ei ikinä pitäisi alunperinkään joutua perhana. Muuten sä oot vielä aikuisenakin leikkimässä ruualla, etkä tiedä mitä tekisit sillä. Oon taas elänyt välillä päiviä pelkillä sipseillä, koska en ole ahdistukseltani halunnut syödä muuta, turpoan ja lihon niistä, miksi söisin enää mitään muuta. Koska en saa niitä enää ulos, en halua kyllä enää mitään muuta sisäänkään. Olen todella turhautunut tästä. Nyt ei tee mieli edes syödä mitään muuta, mutta meillä ei ole sipsejä. En tahdo mennä kauppaan, koska en tahdo ostaa niitä itse, mutta en tahdo Janinkaan menevän ostamaan niitä mulle, silti tahdon sen ostavan. Enkä tahdo patistaa sitä kauppaan pelkästään mun sipsiaddiktioni takia.
Mulla on pää täynnä taas kaloreita, erilaisia ruokia, liikuntaohjelmia, treeniä treenin perään ja lisää ruokaa. Yritän miettiä miten kummassa mä saisin pidettyä kaiken normaalina, mutta se vaatis normaalin monipuolisen syönnin ja köh, mulla ei pahemmin ole rahaa ostella kaapit täyteen terveellistä ja monipuolista ruokaa jota voisin rousketella parin tunnin välein. Ja siltikin, jos näinkin saisin tehtyä, tulee fiilis, että ahmin liikaa ja taas tekisi mieli mennä halailemaan posliinia taikka pysyä kuntopyörän selässä perse puutuneena.
Olenko mä riippuvainen niistä pahuksen sipseistä niiden lisäaineiden takia (jotka osa ihan oikeasti aiheuttaa riippuvuutta) vai kompensoinko mä tätä mun mystistä ahistustani niiden kautta? Mä en suostu myöntämään itselleni olevani ahdistunut. Elän nykyään onnellisuus kuplassa, jossa mä en saisi olla surullinen tai ahdistunut.
Mun kuuluu parantua ja pysyä siinä, olla onnellinen, aikuinen ja kaikkea sitä mitä muut ja yhteiskunta multa vaatii. Loppuen lopuksi tiedän, ettei kukaan varsinaisesti vaadi multa mitään.. Tietysti ihmiset odottaa mun olevan täysin parantunut ja siten mun olevan valmis tekemään töitä ja ah kun mennään naimisiin ja saadaan mukuloita niin mä olen niin perhanan normaali. Mutta kun olo ei ole vielä lähellekään normaalia, vaikka usein ehkä saankin hypättyä sen riman korkeudelle, vaan en yli.
Mä en tiedä miten sanoa ihmisille, jotka olettaa mun menevän töihin ja tekevän ja sitä ja tätä ja tota, että ehkä mä en kykenekään siihen. Entä jos kykenisin? Se tuntuu silti maailman kaukasimmilta asialta ja jälleen pienetkin asiat on kamalan vaikeita. Mua ahistaa tajuttomasti ajatus, että teen itse kaikesta aivan liian vaikeaa, enkä oikeasti tahtoisikaan parantua, koska pelkään liikaa kaikkea.
Viime kuukausina olen oksentanut muutaman kerran, itkenyt omaa itseäni ja ulkomuotoani, ikävä kyllä kultani on joutunut todistamaan sitä. Mielialavaihtelut on nykyään aika pahoja, mutta onneksi paniikkikohtaukset on toistaiseksi kadonneet. Mietin lääkityksen aloittamista jo aika pitkään. Itseasiassa olisin jo ehkä alottanutkin, mutta rahat on aina loppuneet kesken, ei noi pillerit mitään halpoja ole. Osan rahoista saisi ehkä sossusta takaisin, mutta sossu tuntuu aiheuttavan mulle enemmän juuri sitä ahdistusta työn lisäksi enemmän kuin mikään muu, joten ehkä mun on ihan hyvä näinkin.
Ehkä mä meen laittamaan itselleni jotain ruokaa, että suurin ahdistus lähtisi.
Translation:
I am afraid that my bulimia is coming back because I have all this changes in my life. I just had my school ended (I am a painter now) and I need to go to work but I think I am not ready for that. My therapy is going to end next month or I need to go adult therapy and that feels really odd too.. I have too much expectations for myself that I don't know what to do anymore. I just want to eat eat eat and vomit so I could feel better.. and still I know it's wrong and I can't do that. So now I just want to eat potato chips but of course I don't have any.. I don't want be fat and I don't want to try to loose any weight. I'm so tired of that. And me. And my life. Everything.
/Leena
15 kommenttia:
Voi voi, jos kaikki pienet addiktiot saisi kuriin.... Itsellä ne on battery ja pestopasta :)
Monet asiat mistä kirjoitit kuulostaa todella tutuilta, varsinkin noi "ahdistaa, en mene töihin/kouluun ja pahennan asiaa". Pitäisi kai vaan oppia olemaan ajattelematta liikaa ja elämään hetkessä... Voimia!
Ei terveysruoka ole kallista. Ei sen tarvitse olla mitään erikoista terveysruokaa, mutta kyllä jo vihannekset ja hedelmät tule sipsejä halvemmiksi. Herkuttelu se maksaa :/
Mulle ei jotenkin maita herkut ja siksi on pakko keksiä kaikkea hyvää "kunnon ruokaa". Suolaisia piirakoita, lohta, pastaa jne. Ja kun syö kunnon ruokaa nälkänsä edestä, niin ei enää maita niin paljon sipsitkään. Sulla voi olla myös natriumin puutosta, joka saa aikaan suolahimon. Siksikin kannattaa panostaa siihen kunnon ruokaan, niin puutostilat korjaantuu.
Mä tiedän mitä sä käyt läpi... Mä oon meinaan myös aivan samanlainen sipsinarkkari ja arvaa vaan tekeekö niitä nyt mieli kun sä postasit aiheesta...
Ja mulla on nyt muutenki menossa joku ihme ahdistuskausi, esim eilen mulla oli monta sellaista kohtausta et ahdisti niin paljon et meinasin pyörtyä hapenpuutteeseen... Mulla kun ei ole ketään jolle voisin kertoa kaikesta mitä pään sisällä pyörii, tuntuu kuin pää räjähtäisi.
oi nami sipsejä :PP mutta niin..turvotus, lihominen, rasvainen iho..mulle ainaki tulee ihan kauhee morkkis jos oon ostanu sipsei ja syön niitä kaksin käsin :s (vaikka yleensä mies kerkiää vedellä puol pussii ennenku mä kerkeen ees alottamaa :D) mutta silti..
Voimia sulle et jaksaisit taistella sipsinhimoa vastaan! Se palkitaan kyllä :)
www.tahtipolya.blogspot.com
IndianaRex: Kiitos, eiköhän tää taas tästä. En vaan osaa päättää syödäkö niitä sipsejä vai ei xD Yritän nyt olla ajattelematta koko asiaa ja kattelen Dark Angelia.
Pinja: No eihän se ole juu, mutta en tahtoisi jotenkin kai tuhlata itseeni sitä rahaa ja loppuen lopuksi jos söisin mitä tykkäisin samalla määrällä kun tahdon sipsejä, niin kyllä se vaan tulee kalliimmaksi, koska syön itseni jatkuvasti vain täyteen, siltikin tekee mieli, ärsyttävää. Ja en osaa olla syömättä koko salaattikulhoa kerralla yms.. On tää vaikeaa, argh. Ja luultavasti onkin puutosta, vähän väliä mulla on..
Bea: Voihan rähmä, pistä viestiä jos ahistaa <3 Eiks kaverit oo sitä varten?
Hani: Enköhän mä tän taistelun voita, toivon mukaan ainakin. Ne vaan on niin hyviä.. Kyllä sitä silti kuuluukin nauttia herkuista aina välillä :)
ää sipsejä <3 Pitäiskö maanantain, loman ja muiden tekosyiden saattelemana käydä ostamassa.
Voi muru kuule... Nää on sellaisia asioita joita ei voi kertoa kenellekään, sen takia mun pää onkin niin räjähdyspisteessä...
Yksi sipsinarkkari ilmoittautuu! Mulla oli tuossa kevään korvilla vaihe, jolloin kaapista piti löytyä sipsejä aina. En tiedä mistä se tuli tai minne se meni, mutta rupesin vaan itse miettimään, että eihän tästä tuu mitään. Jos oon aiemminkin voinut olla kuukausia ilman sipsejä, niin miksen muka nyt voisi.
Tällä hetkellä mä karppaan, joten kaikki sipsit on big no no, mutta alkoi ihan sairaasti tehdä mieli kun kattelin noita ihania kuvia...
Mullakin on vähän ongelmana se, että poikaystävä ostaa jos pyydän, vaikka niitä sipsejäkin, joten mäkin kamppailen sen kanssa, että "käy ostamassa sipsejä, eiku älä käykään ei me saada syödä.. eiku käy sittenkin! osta samantien kaksi pussia! eikun kyllä yksi riittää, ei me saada syödä.. joo eikun älä käykään", ihan kamalaa!
Voi kun voisin antaa fiilistäni sulle - en nimittäin voi sietää sipsejä. : D En ole ikinä omilla rahoillani ostanut sipsiä, enkä ole maistanut joitakin, jotka tuntuu olevan perinneherkkua, esim cheese ballsit. Anyway, syön sipsiä pari hassua suikulaa ehkä kolme kertaa vuodessa. : D Mut mulla on sit toi batteryhinku, josta haluan eroon. : D paheemme kullakin nyyh :c
Mulla on vähän sama juttu tuon kanssa, että jos saan päähäni että tekee mieli jotain tiettyä karkkia tai juurikin noita paholaismaisia sipsejä, niin sillon pitäs vältellä kauppaan menoa ja jos joku muu sattuukin meneen kauppaan nii saa taistella ittensä kanssa ettei pyydä tuomaan niitä itelle ja siltiki toivoo, että niitä tuotaisiin sieltä kaupasta. Ja hulluinta mulla on se, että sitte kun saan niitä sipsejä niin syön niistä pienen osan ja oon ihan ähkyssä ja lahjotan loput jollekki muulle xD
Ootko ajatellu kokeilla sellasta, että jos tekee sipsejä mieli ja niitä sattuu olemaan, niin laittaisit vaan pienen määrän johki kulhoon tms. syötäväksi/ päivä? Ruuan ja kalorien kanssa tappelu ei oo helppoa, varsinkaa sillon jos taustalla on joku syömishäiriö, mutta uskon että kyllä sitä pienin jutuin varmasti pystyy kompensoimaan edes vähän, tahtoa ja työtä iteltä se tosin vaatii :)
Mäkin tavallaan ymmärrän miltä susta tuntuu, olen naurettavan koulussa cocikseen..
Suolaisenhimoa oon oppinut poistamaan fetan mussutuksella. Mitä jos sä himoitsetkin sitä suolaa tai muuten vaan syöt niin että hiilarihimo on valtava?
Minäkin olen ihan koukussa cokikseen, onneksi miulle kelpaa ihan halppis light-cokis :) Ootko muuten kokeillut ruissipsejä? Ei ne maailman herkullisimpia oo, mutta jos niitten päälle tunkee jotain dippiä ym. ne ovat herkkua, ja vähärasvaisia :) niitä löytyy eri mausteilla, esim. valkosipuli, grillimauste... :)
Eikä, heti alkoi tekemään mieli kaikkea hyvää kun luki tätä merkintää. Miulla tosin pahin riippuvuus kohdistuu suklaaseen, joka kaloreiden lisäksi saa naamankin kukkimaan. Ei hyvä, mutta minkäs teet ;D
mulla on taas tosi paha karkkiriippuvuus, oon jo syönyt yli vuoden melkeempä joka päivä edes vähän karkkia.. :( haluisin eroon kanssa, mutta kun meen silti aina ostamaan.. mua ei ne pahemmin lihota, mutta ei se terveellistä ole syödä joka päivä karkkia..
Suski: Ehdottomasti kannattaa xDD
Bea: Voi sinuu <3
henni: Kyllähän niitä ilman voi elää, jos nyt ihan vakavina ollaan. Mä en kyllä silti jättäisi sitä ellen ois allerginen perunalle tai jtn xD Enkä vois missään nimessä ikinä karpata xD Ja nimenomaan tommosta venkslaamista se on täälläkin päässä xD
Marquilles: No ei kaikesta voi tykätä! Kaikilla on omat herkkunsa ;)
Eva: Mä meen ähkyyn sipseistä vasta siinä vaiheessa kun oon vetänyt koko sipsin, eli aika hankalaa senki takia xD Kokeilin kulhoa, mutta siinä oli aina liian vähän.. oon nyt kyllä yrittänyt aina syödä ensin ennen niitä, niin on jo perjaatteessa hieman täynnä ennen syöntiä ja tulee syötyä vähän vähemmän.
Jenni L: Luultavasti. Mulla muutenkin on aina suolatasapainot vissiin ollu sekasin. Mutta siis lohturuokaahan toi mulle pääasiassa on. Kun on paha olla niin sipsejä.
Katzu: Itse en voi juoda oikeen mitään limuja ja cokistakin juon todella harvoin. Ja oon syöny kyl ruissipsejä, mutta ei ne oo niin hyviä. Ja dippejäkin kokeiltu xD
Demonita: Haha oon paha ja aiheutan muillekin mielihaluja xD
fairy: No eihän se ole, eikä oo hampaillekaan hyväksi. Kokeile säkin välillä vedellä kasviksia ja dippiä? Namia!
Lähetä kommentti