69 reasons I heart Joensuu Part 2

Launtai aamu Joensuussa sarasti erittäin krapulaisena ja se, että pojat oli valmiina jo uuteen nousuun siinä vaiheessa kun naiset veteli vielä aamukahviaan, sai meikärouvan tuntemaan itsensä todella vanhaksi. Ei silti, mikäs siinä söpöjä eläinvideoita katsellessa ja muiden alkaessa mekastaa ja musiikkivolumenupin noustessa jälleen kaakkoon Lisa ryösti minut katsomaan Dexteriä kaikessa rauhassa ja mättämään krapularuokaa. Voin sanoa, että se vasta olikin poikaa. Olen ollut Dexteriin siitä lähtien aivan hirveässä koukussa. Iltaa myöten olo alkoi paranemaan, varsinkin erittäin odotettujen välikuolemien jälkeen. Siinä sitten tytöt valmistautui lähtemään ja kaikkien tukat laitettiin kuntoon yhteisvoimin. Meillä oli oma gootihtava Power puff girls juttu meneillään, mutta koska en tajunnut tälläistä tulevankaan, poikkesin vähän joukosta turhankin mustan puhuvalla olemuksellani. Säärikarvatkin oli näiltä tehotytöiltä jäänyt ajamatta, omani olivat muuttuneet vallan raidallisiksi.

Tosiaan, päätettiin lähteä tyttöporukalla kiljumaan komeille goottipojille (jotka ovat rokanneet Suomen lavoja jo vuodesta-92 asti upealla goottirockillaan), oivoi kuinka me kiljuttiinkaan, kun paidat lähti ja seksikkäät vatsalihakset tuli näkyviin. Siellä kikatettiin yhdessä kuin teinitytöt konsanaan, varsinkin kun tajuttiin että kaikkien kuusysineitsyys vietiin samaan aikaan. Borderline aiheutti kyyneliä silmäkulmiin, kun siinä Sussun kanssa huojuttiin onnesta piukeana musiikin tahdissa. Silloin tuli fiilis, että juuri tätä olen kaivannutkin ja juuri tälläisten ihmisten kanssa tahdon viettää aikani, nyt kyseistä biisistä tulee takuulla aina mieleen Sussu ja se täydellinen, onnellinen olo. Musiikki on vain niin vahva yhdistävä tekijä ja se tuntuu vievän kaiken kuran mielestä mennessään. Kehokin tuntui erittäin seesteiseltä, suorastaan teki mieli kiljua taivaisiin (taisin niin tehdäkin) ja vain kiittää jumalia tästä mahtavasta ihanuudesta. Kaikki suosikkibiisit tuli kuultua, varsinkin Lost boys (jonka takia alunperin aloin kuuntelemaan kyseistä bändiä) oli viimeisenä vetäistynä ihan mahtavin asia ikinä, ei olisi paremmin settilistaa voinutkaan vetää. Vetelin itseasiassa itse menemään niin pahasti, että seesteinen olo vaihtui jyrän alle jääneeksi vielä kolme päivää keikan jälkeen, hupsista. Keikka oli liian nopeasti ohi, samaten Joensuun reissu. Sunnuntaina heräsin aikaisin (kun olin vasta viideltä saanut itseni nukkumaan pahan sosiaalisen kontaktin tahdon takia, en millään malttanut lopettaa keskustelua Marjon kanssa) jotta sain vielä jutella uusille elämäni naisille vielä hetken aikaa. Olo oli mitä haikein ja sinne tahtoisi aina vain jatkuvasti takaisin.

Pictures: Lisa McWhirter

"Some nights we die
Some nights we cry
Don't push your love over the borderline"

Translation:

My second Joensuu day started with hang overs and loud music. Men wanted to start party again while we ladies were still drinking our first coffee cups empty. My friend Lisa wanted to watch Dexter with me and while watching we destroyed a lot of good food. Now I am totally hooked on watching Dexter (anybody else?). When darkness fell upon us I finally got my party mood on and I got even more alive when 69 eyes started to play. This Finnish gothrock band is one of my favorites and I can say, they are hot and they sound even better in live. I must see these guys again! I didn't want to go and I definately didn't want to go back home and I left feeling sad because I will miss my girls more and more each day.

/Leena