perjantai 17. syyskuuta 2010

The Gashlycrumb Tinies

Olen lueskellut blogeja ja koittanut piristyä. Tällä hetkellä luen Mothmouthin blogia, siellä on vaikka mitä ihanaa, suosittelen lämpimästi lukemaan. Ensinnäkin tähän Edward Goreyn runoon rakastuin, kuvitukset ja kaikki miellyttää mun sairasta mieltäni.

Mulla menee kertakaikkiaan omituisen huonosti taas. Tuntuu, että olen vajonnut takasin sinne pohjalle, enkä pääse vain pois. Mulla on hirveä inspiraatio kaikkeen, mutta en saa mitään tehtyä. Pelkään/ahdistun taas ajatuksesta mennä ulos, eilen pystyin olemaan koulussa 2 tuntia ja tänään nukuin koko aamun, jotten tuntisi pahaa oloa lintsaamisesta. Mä vihaan lintsaamista, mutta mä en vaan pysty, nyt. Oon harkinnu, että alottaisin lääkkeet taas. Ois tosi tärkeää saada toi koulu loppuun. Kai tää ahdistus johtuu siitä, että pitäs mennä työharjottelemaan enskuussa ja mä en tunne, en sitten mitenkään, olevani valmis työelämään. Herrajumala, minä? Enkö mä voisi vaan tehdä kotona töitä, ilman, että näen ketään? Argh.

Oon käynyt kirpparillakin, mutta en nyt millään jaksa ottaa kuvia mistään. Mä olen ihan loppu, tarttisin taas lomaa, vaikka just loppu 2 ja puol kuukautinen kesäloma, jolla en ees tehny mitään erikoista. Koska en voi mennä ulos ja haluan tehdä jotain hyödyllistä, voisin mennä siivoamaan koko makkarin uuteen uskoon. Saisitte nähdä jotain muutakin kämppää saakeli joskus xD Toivottakaa mulle onnea, että ens viikolla kykenen koulunkäyntiin. Tänään terapia.

3 uutta lukijaa hei vaan <3 Tervetuloa mun melankoliseen maailmaan *käheää naurua*

/Leena

3 kommenttia:

Heidi kirjoitti...

Mä ihailen sitä miten avoimesti ja rohkeasti kirjoitat vaikeammistakin asioista. Osaan samaistua hyvin moneen asiaan mitä kirjoitat. Itse en viime keväänä kyennyt käymään koulussa, saati kaupassa tai missään. Pienin askelin eteenpäin. Hyvää syksyä ja tsemppiä jatkoon. Toivon että asiat järjestyvät, vaikka se toisinaan tuntuukin mahdottomalta.

Leena kirjoitti...

Kiitos tsemppauksesta <3 Ja mä kirjotan siksi vaikeistakin asioista, koska se on osana mun paranemista.. toivottavasti toimisi.

Annele kirjoitti...

mä kannatan lääkkeiden uudelleen aloittamista... ne voi kuitenkin auttaa niin paljon. ja hei älä ota tän blogin suhteen liikaa paineita meinaan valokuvien ottamisen yms. suhteen, teet just sen verran kuin jaksat eikä yhtään enempää! <3